–  Mieheni Hannun eläköidyttyä Jyväskylän Yliopiston Täydennyskoulutuskeskuksen tehtävistä, hän paneutui uusintamaan ja laajentamaan Asikkalan Vesivehmaan Kopsuolla sijaitsevaa kesämökkiämme ympärivuotiseen asumiseen sopivaksi, ja muutimme mökille vuoden 2010 lopussa. Mökin rakennusprojekti kyllä näyttää olevan ikuinen, mutta silti nytkin joulun 2017 vietimme 14 hengen perhejoukolla mökillä. Lapsia meillä on kaksi, poika ja tytär, lastenlapsia on kuusi, nuorin vuoden ja vanhin 17 vuotta.

Vuosi 2017 oli Terttu Mäkiselle tosiasiallinen muuttovuosi, sillä syyskuussa 2017 hän siirsi vastaanottonsa Jyväskylästä Asikkalaan Vääksyyn. Jäätyään eläkkeelle Jyväskylän kaupungin aluepsykologin työstä hän jatkoi ammatinharjoittajana ja sittemmin yrittäjänä psykoterapeutin/kliinisen neuropsykologin praktiikkaa sekä Jyväskylässä että Asikkalassa. Nyt toiminta on keskittynyt Asikkalaan.

– Jatkan käyntejä yhä myös Jyväskylässä, jonne vetävät potilaiden lisäksi Työväen kulttuuritapahtuma Jyväskylän Talvi Ry:n puheenjohtajuus, tyttären perhe sekä Keski-Suomessa sijaitsevat lähisuvun haudat ja elävät sukulaiset. Yhteys Jyväskylään jatkuu melko tiiviinä, kun muun muassa valmistelemme helmikuun 21.-25. päivien 2018 Jyväskylän Talvi ry:n festivaalia, jossa puheohjelmistossa teemoina ovat vuoden 1918 sisällissodan kokemukset ja olemmeko niistä oppineet, työn käsite ja työn tulevaisuus sekä Eurooppa – onko se kansalaisten yhteiseksi ja omaksi kokema.

Kansainvälisiin oman alansa kongresseihin Terttu Mäkinen osallistuu säännöllisesti, sillä hän edustaa ammatillista yhteisöään maailmanlaajuisessa järjestössä (IFPS, International Federation for Psychoanalytic Societes). Hän on mukana myös Therapeia-säätiön toimitusneuvostossa, joka toimittaa Psykoterapia –lehteä.

– Olen Asikkalan Sosialidemokraatit ry:n puheenjohtaja, kunnanvaltuutettu, hyvinvointilautakunnan jäsen, Salpaus-kuntayhtymän yhtymäkokousedustaja, Hämeen piiri – ja naispiirikokousedustaja sekä naispiirin hallituksen jäsen. Jonkin verran toimin omassa seurakunnassani, esimerkiksi syksyllä 2017 olin mukana vetämässä naisten kasvuryhmää. Lukemiseen ja kirjoittamiseen haluaisin enemmän aikaa, mutta vielä toistaiseksi mummon tärkeät tehtävät ovat prioriteetteja.

Kuntapolitiikka Asikkalassa tuli Mäkiselle osaksi sen vuoksi, että nuorempia demareita puuttui ja ehdokkaita tarvittiin. Jyväskylässä hän oli ollut kuntapolitiikassa mukana monin tavoin. Erityisiä tavoitteita tai pyrkimyksiä Terttu Mäkisellä ei ollut. –  Olin yllättynyt, kun tulin valtuustoon valituksi. Aiemmalla kaudella olin varavaltuutettuna kunnanhallituksessa kaksi vuotta, kunnes johtosääntömuutoksella kunnassa varavaltuutetut rajattiin pois vastaavista luottamustehtävistä.

Puolueeseen olen liittynyt jo 1970 –luvulla. Tulen maanviljelijäperheestä ja siten keskustalais-kokoomuslaisen arvomaailman piiristä, Mäkinen kertoo.   – Ehkä kokemukseni maaseudun naisen asemasta ja tyttönä olemisesta olivat pääsyyt siihen, että Keskustapuoluetta en missään tapauksessa voinut poliittiseksi kodikseni ajatella. Opiskeluaikana minulle em. puolueen jäsenkirjaa kyllä aktiivisesti tarjottiin. Äitini oli syntynyt helmikuussa 1918 – kenties joku säie yhteiskunnalliseen ajatteluuni tulee perintönä häneltä.

Asikkalan kuntapolitiikan haasteet ovat monet. Moniarvoisuus, erilaisuuden sietäminen, avoimuus ja läpinäkyvyys, poliittinen keskustelukulttuuri ja yhteistyökyky sekä –halu ovat asioita, joihin Terttu Mäkinen haluaa vaikuttaa. Lapsuutensa ensimmäiset 11 vuotta hän vietti pienessä maalaispitäjässä sodan jälkeisen uudisrakentamisen köyhyydessä, seuraavat keskikoulu- ja lukiovuodet vasemmistolaisessa tehdaspitäjässä asuen isänsä Hilja -serkulla, joka teki kolmivuorotyötä tehtaassa, sitten alivuokralaisena opiskelemassa Jyväskylässä ilman, että oli varaa joka päivä edes syödä.

– Elämässä ilmiöt ja asiat eivät ole mustavalkoisia tai yksinkertaisia, ne ovat monimuotoisia ja –kerroksisia. Asikkalan historiassa sisällissodalla tuntuu olevan voimakkaasti vapaussodan kaiku. Ehkäpä osaltaan sen vuoksi demareihin sijoittuu vieraus, pelko ja jopa torjunta. Haluan tehdä yhteiskunnallista työtä sen eteen, että demokratia paranee ja niin valkoisten kuin punaisten nykyiset ja tulevat jälkeläiset ovat yhtä arvokkaita ja hyväksyttyjä olemaan olemassa tässä kunnassa tai siinä, joksi se tulevaisuudessa kehkeytyy.

Asikkalalla on hieno sijainti lähellä kasvukeskuksia ja pääkaupunkiseutua. Päijänne on helmenä lähellä. Päätöksentekijöinä valttejamme ovat kouluttautuminen, identiteetin avartuminen ja utelias avautuminen ulospäin omat juuret tunnistaen, Terttu Mäkinen tiivistää.