Broilerin ja kalkkunan lihojen kulutus kasvaa lihalajeista eniten Suomessa. Lihan terveellisyys kiinnostaa kuluttajia entistä enemmän. Kuopiolaisessa K-Supermarket Veljmiehessä asioiva Martti Kosunen kertoo ostavansa broilerituotteita säännöllisesti.
– Puolisoni Leena pitää ruuan terveellisyyttä tärkeänä. Ostan broileria pari kertaa viikossa. Nyt ostin kanapataa, hän sanoo.
Myös kuopiolainen asiakas Eija Kantelinen kiinnittää huomiota terveellisyyteen.
– Ostan broileria jonkin verran. Suosin maustamattomia tuotteita, jotka maustan itse.
Väittely kananlihan terveellisyydestä virisi Into Kustannuksen toimitusjohtajan Jaana Airaksisen artikkelista (SS 13.4.).
– Tärkein lähteeni oli Michael Gregerin kirja How not to Die – Foods Scientifically Proven to Prevent and Reverse Diseases. Greger tutkijoineen ylläpitää sivustoa nutritionfacts.org, jonne he keräävät datan englanniksi vuosittain julkaistuista ruokaan liittyvistä tutkimuksista, hän kertoo.
Suomen Sikayrittäjien toiminnanjohtaja Ari Berg ei usko väitteitä. Hänen mukaansa sika-alalla ei olla vahingoniloisia broilerintuotannon arvostelusta.
Broilerit ovat lihantuotantoon jalostettuja ripeäkasvuisia kananpoikarotuja. Broilerin kokonaistuotanto on noin 117 miljoonaa kiloa.
Siipikarjaliiton toiminnanjohtaja Hanna Hamina kertoo, että Suomessa broilerin kulutus kasvaa nopeimmin EU:ssa.
– Alkuvuonna kasvu oli yli kymmenen prosenttia verrattuna viime vuoteen. Koko viime vuoden kasvu oli seitsemän prosenttia.
Lihateknologian emeritusprofessori Eero Puolanteen mukaan siipikarjan liha ei ole olennainen rasvanlähde ja vielä vähemmän tyydyttyneen rasvan lähde suomalaisten keskimääräisessä ravinnossa, vaikka broilerin kulutus onkin kasvanut viime vuosina.
Itä-Suomen yliopiston ravitsemusterapian professori Ursula Schwab korostaa, että ravitsemussuosituksien mukaan terveellisen ruokavalion voi koota monin tavoin.
– Jos valkea liha korvaa punaista lihaa, se on nykykäsityksen mukaan edullinen muutos. Jos se korvaa kasviksia, papuja, linssejä ja soijaa, muutos lienee neutraali. Ei ole tieteellistä näyttöä, että siipikarjan liha olisi haitaksi. Broilerinliha on vähempirasvaista kuin punainen liha, edellyttäen, että nahka on otettu pois, hän sanoo.
Tutkijan mukaan sekaruuan syöjä voi syödä kalaa, valkeaa lihaa ja punaista lihaa kutakin kaksi, kolme kertaa viikossa.
– Suositus on, että kalaa on hyvä syödä kaksi, kolme kertaa viikossa kalalajeja vaihdellen. Syöpäpuolelta on tullut tuloksia, että punaista lihaa ja lihavalmisteita olisi hyvä olla vain korkeintaan puoli kiloa viikossa. Punaisen ja valkean lihan syöminen ei ole välttämätöntä.
– Jos käyttää paljon lihaa, syö yleensä vähemmän hyödyllisiä täysjyväviljatuotteita, kasviksia, hedelmiä ja marjoja.
– Yhteystutkimuksia on tehty punaisesta lihasta ja syövistä, muttei vaikutustutkimuksia. Tutkimusnäyttö on muun muassa maista, joissa grillataan paljon. Syöpää aiheuttavia aineita voi tulla siitäkin, jos liha grillataan karrelle.
Helsingin yliopiston ravitsemustieteen professori Mikael Fogelholm kertoo, että useimpien väestötutkimusten seurantojen mukaan siipikarjan käytön tiheyden ja määrän yhteys kuolleisuuteen ja sairastavuuteen on aika neutraali, kun punaisen lihan runsas käyttö on yhteydessä suurempaan sairastavuuteen ja kuolleisuuteen.
– Onko mekanismi rasva vai joku muu, ei näistä tuloksista selviä.