Artikkeli on yli 4 vuotta vanha

Yllättävän moni pienikin kunta järjestää yksin sote-palvelunsa – Lapua uskoo omaan tekemiseen

Lapualaiset pääsevät nopeasti lääkäreiden vastaanotoille omaan terveyskeskukseen. Kaupunki järjestää itse sote-palvelunsa, eivätkä kustannukset ole päättäjien mukaan karanneet käsistä.

Kauko ja Anna-Liisa Jaskari lähdössä Lapuan terveyskeskuksesta.
Kauko ja Anna-Liisa Jaskari asioivat usein Lapuan terveyskeskuksessa. Anna-Liisa Jaskari sanoo, että lääkärille pääsee nopeasti, oli sitten kyseessä päivystysasia tai muu tarve käydä lääkärillä. Kuva: Pasi Takkunen / Yle
Päivi Rautanen
Avaa Yle-sovelluksessa

Johtava ylilääkäri Ismo Anttila selaa vähän ihmeissään uuden työpaikkansa, Lapuan terveyskeskuksen, toiminnasta kertovia tilastoja ja asiapapereita. Missä ovat kantelut, valitukset ja muistutukset?

– Niitä tulee hyvin vähän. Ihmisten täytyy olla sitten tyytyväisiä. Jos suomalaiset eivät valita, he ovat tyytyväisiä, Ismo Anttila päättelee.

Anttila aloitti työt Lapuan terveyskeskuksessa Etelä-Pohjanmaalla syyskuussa.

– Täytyy sanoa, että kyllä tämä toimii: lääkäriin pääsee. Meillä on hyvä asiantuntijatilanne lääkäreiden puolella. Ehkä hoitajista on vähän pulaa.

Valtio kannusti ja velvoitti 2000-luvulla kuntia muodostamaan yhteistoiminta-alueita, jotta sote-palvelut saataisiin tuotettua kustannustehokkaasti. Lapuallakin puntaroitiin tarkasti, millaiseen porukkaan kaupungin kannattaisi liittyä.

Vaihtoehtoina olivat lähinnä Kauhavan suunta ja Seinäjoen seutu. Kaupunki arvioi, että tehokkainta on järjestää palvelut itse. Tällä päätöksellä Lapua halusi myös turvata kuntalaisten lähipalvelut.

– Näin jälkikäteen voi sanoa, että olemme tyytyväisiä, vaikka parannettavaa silti aina riittää, toteaa kaupunginhallituksen puheenjohtaja Panu Lahdensuo, kok. Hän toimi kaupungin luottamushenkilöjohdossa myös sote-päätösten aikana.

Yllättävän moni kunta kantaa taakan yksin

Lapuan kaupunki on pohjalaismaakuntien eli Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan sote-kartoilla kummajainen. Kaikki muut kunnat ovat muodostaneet kuntayhtymiä tai toimivat vastuukunta-periaatteella.

Koko Suomen sote-kartalta yksittäisiä kuntia palvelujen järjestäjinä löytyy kuitenkin yllättävän paljon, etenkin Pohjois-Suomesta.

Suomen Kuntaliiton vuoden 2019 tilastojen mukaan Manner-Suomessa sote-palvelut järjesti itse 74 kuntaa, joista peräti 51 on alle 20 000 asukkaan kuntaa. Loput Manner-Suomen kunnista kuuluivat yhteistoiminta-alueisiin.

– Yksin järjestelyvastuun kantavien kuntien joukossa on tietysti isoja kaupunkeja, joilla on tarpeeksi isot hartiat. Pohjoisessa yksin jäämistä selittävät pinta-alaltaan laajojen paikkakuntien pitkät välimatkat, selvittää Kuntaliiton sosiaali- ja terveysasioista vastaava johtaja Tarja Myllärinen.

Perusterveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen järjestäminen 2019. Karttagrafiikka
Kaikkiaan 74 kuntaa järjestää sote-palvelunsa itsenäisesti. Näistä 51 on alle 20 000 asukkaan kuntia. Kuva: Lasse Isokangas / Yle

Mukaan pääsee mutta irrottautua ei voi

Myllärinen muistuttaa Paras-puitelaista, joka velvoitti aikanaan kunnat muodostamaan 20 000 asukkaan yhteistoiminta-alueita. Lapualla asukkaita oli tuolloin 15 000, mutta se ja moni muu vieläkin pienempi kunta vältti velvoitteen.

Kuntaliiton mukaan monilla sotensa kanssa yksin jääneillä kunnilla on tällä hetkellä vaikeuksia tuottaa tarpeeksi laadukkaita palveluita.

– Heikoimmin pärjäävät ne kunnat, jotka sijaitsevat haja-asutusalueilla kaukana keskustoista. Mutta myös kaukana keskuksista sijaitsevilla yhteistoiminta-alueilla on vaikeuksia saada riittävästi osaavaa henkilökuntaa, Tarja Myllärinen huomauttaa.

Entä onko yksin sotensa kanssa jääneillä kunnilla ollut myöhemmin pyrkyä mukaan yhteistoiminta-alueisiin?

– Jokunen taitaa olla ja siihen lainsäätäjällä ei ole poikkipuolista sanaa, päinvastoin, Myllärinen sanoo.

Sen sijaan yhteistoiminta-alueesta irrottautuminen ei ole mahdollista. Sen estää niin sanottu rajoituslaki, joka rajoittaa muun muassa kuntien investointeja ja pitkäaikaisia sopimuksia yksityisten palveluntuottajien kanssa.

Lapuan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Panu Lahdensuo
Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Panu Lahdensuon mukaan Lapualla ei ole kaduttu päätöstä järjestää sote-palvelut itse. Kuva: Pasi Takkunen / Yle

“Suuruuden ekonomia ei toimi kaikessa”

Panu Lahdensuo arvioi, että hänen kotikaupungillaan on hyvä maine sote-palveluiden tuottajana.

– Olemme saaneet hyvin osaavaa työvoimaa, esimerkiksi lääkäreiden virat ovat täynnä ja palvelut toimivat. Kun maakunnassa on mitattu asiakastyytyväisyyttä, Lapualla kuntalaiset ovat olleet erittäin tyytyväisiä palveluihin.

Miten tämä on mahdollista Lapualla, mutta ei monessa muussa kunnassa?

– Ehkä meillä on kompakti kokonaisuus ja hyvä sijainti. Eihän Lapua nyt ihan pieni ole. Meillä on vajaat 15 000 asukasta tiiviillä alueella. Tässä ympärillä on 20 000 asukkaan sote-alueita, mutta ne ovat hajallaan.

Panu Lahdensuo muistuttaa, että suuruuden ekonomia ei toimi kaikessa. Hän toivoo, että tämä asia muistettaisiin myös valtakunnallisia sote-päätöksiä linjattaessa.

Sote-menot karsivat muita palveluita

Vaikka Lapualla hyräillään tyytyväisyyttä, palveluiden tuottaminen omin hartioin ei ole syntynyt kivutta. Lahdensuo muistaa, että vajaa pari vuosikymmentä sitten kaupungin sote-menoihin riitti puolet budjetista. Nyt sote lohkaisee budjetista jo lähes 65 prosenttia.

– Kustannusten nousu on haaste kaikkialla Suomessa. Lapualla olemme pystyneet järjestämään palvelut kustannustehokkaasti ja halvemmalla mitä moni yhteistoiminta-alue, Panu Lahdensuo sanoo.

Sote-kustannusten kasvu vaikuttaa kuitenkin kaupungin muuhun palvelutuotantoon.

– Kyllä se sivistystoimen ja teknisen puolen palveluista on poissa, Panu Lahdensuo myöntää.

Pohjalaiset ovat itsenäisten toimijoiden maineessa. Panu Lahdensuo huomauttaa, että omat sote-palvelut eivät ole Lapualla mikään itsetarkoitus.

– Ei todellakaan. Teemme yhteistyötä asioissa, joiden tuottamisessa tarvitaan leveämpiä hartioita, kuten esimerkiksi lastensuojelun erityispalveluissa, tietyissä sosiaalipalveluissa ja erilaisissa hankinnoissa.

Tunnistamaton sairaanhoitaja käveleen sairaalan käytävällä. Etualalla tarkennettuna laboratorio ja röntgen kyltit seinässä.
Lapua on halunnut turvata kaupunkilaisten lähipalvelut. Kuva: Pasi Takkunen / Yle

“Tässä kaupungissa on Lapua-henki päällä”

Johtava ylilääkäri Ismo Anttila jatkaa tilastojen parissa. Hän huomaa, että lapualaiset tarvitsivat viime vuonna maakunnan yhteisen päivystyskeskuksen palveluita vähemmän kuin sairaanhoitopiirin jäsenkunnat keskimäärin. Lapuan terveyskeskuksessa päivystetään arkisin iltakahdeksaan ja viikonloppuisin kello 18:aan saakka. Yöpäivystys on Seinäjoella yhteisessä päivystyskeskuksessa.

– Lapualla halutaan, että perheet ja kodit saavat lähipalveluita, Anttila ynnää.

Tuliko johtava ylilääkäri itse Lapualle jäädäkseen?

– Ei tämä nyt ehkä eläkevirka ole, mutta innostava työyhteisö ja kaupungin johdon tuki vievät mennessään. Tässä kaupungissa on Lapua-henki päällä, Ismo Anttila kuvaa.

Suosittelemme