Syyskuu antaa parastaan: aurinko paistaa pilvettömältä taivaalta ja lämmittää ilman miltei kesäiseksi.
Pyjamaan pukeutunut raihnainen mies kävelee hitaasti Raaseporin sairaalan parkkipaikan poikki, istahtaa alas ja sytyttää tupakan taivasta tähyillen.
– Mieluummin olisin vaikka puolukkametsässä, mutta täällä sitä nyt sitten ollaan, hän huokaa.
Miehen kohtalotovereita on sairaalassa yhä vähemmän ja lokakuun alusta lähtien ei enää välttämättä ollenkaan.
Tulevan toiminnan suunnittelu on vielä osittain kesken.
Raaseporin sairaalan johtava lääkäri Peter Braskén kehuu hänkin säätä, mutta ilme on tuima.
Braskén on seurannut turhautuneena vierestä, kun sairaalaa on pikku hiljaa ajettu alas: pelkästään viimeisen vuoden aikana vuodeosastopaikkojen määrä on pudonnut alle puoleen, ja epävarman tulevaisuuden takia sairaalasta on lähtenyt kymmeniä hoitajia ja lääkäreitä muualle töihin.
Braskén toivoo Raaseporin sairaalaan edes akuuttivaiheen jo ohittaneita jatkohoitopotilaita.
– Anestesiassa tapahtuva leikkaustoiminta häviää täältä nyt kokonaan. Paikallispuudutuksessa voi tehdä jotain pieniä toimenpiteitä ja niitä me toivomme voivamme jatkaa. Se antaa edes vähän motivaatiota tähän puuhaan.
Vielä meneillään olevissa yt-neuvotteluissa etsitään yhä paikkaa kymmenelle työntekijälle. Ketään ei näillä näkymin tarvitse irtisanoa.
Ennen päivystykseen saapumista on soitettava päivystysapunumeroon
Lokakuun alun jälkeen Raaseporin sairaalaan ei voi tulla soittamatta ensin päivystysapunumeroon 116 117. Sairaalassa on kuunvaihteesta lähtien ympärivuorokautinen terveyskeskustasoinen päivystys entisen perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteispäivystyksen sijaan.
– Eli nenäverenvuoto, tikku sormessa, vanhus, jonka yleistila pettää – lähinnä tällaisia voimme enää hoitaa, Braskén luonnehtii.
Nykyisen Raaseporin kaupungin keskustaajamassa Tammisaaressa on ollut päivystävä sairaala yli sadan vuoden ajan.
Vastaavanlaiset vanhat aluesairaalat ovat kadonneet Suomesta miltei tyystin.
– Ainoa jäljellä oleva taitaa olla Oulaisissa. Kun muualla on tehty näitä järjestelyjä, niin siellä on iso aluesairaala, jossa on kaikkea 24/7 ja se on ottanut vastuun. Täällä Uudellamaalla sairaanhoito on hyvin hajautettua eikä ole yhtä paikkaa, johon lähettää potilaita tai mihin he hakeutuisivat.
Hän kantaa huolta erityisesti yöajan potilaista tulevan muutoksen alla.
– Ihmiset toimivat varsinkin hätätilanteessa vanhojen tottumusten mukaan. Tänne on perinteisesti vain kävelty ovesta sisään ja sieltä on tullut ihan mitä tahansa. Ambulanssihan vie potilaansa aina oikeaan paikkaan, mutta näistä omin jaloin saapuvista potilaista olen kyllä hieman huolissani.
Hangossa on takana vilkas matkailukesä, ja kahdessa muussa Raaseporin sairaalan toiminta-alueen kunnassa, Inkoossa ja Raaseporissa, on yhteensä lähes 9 000 kesämökkiä.
– Nythän tästä muutoksesta menee väestölle tiedote, mutta kun mökkien postilaatikoita keväällä tyhjennetään, niin meneekö se tieto perille asti. Sitä epäilen, varsinkin kun mökkiläisiä on ympäri Suomen, Braskén pohtii.
Ambulansseja ei ole muutoksen yhteydessä tulossa lisää. Niitä on alueella nyt yhteensä seitsemän.
Taustalla korkeat kulut ja rekrytointiongelmat
Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin hallitus perustelee Raaseporin sairaalan toiminnan rajaamista muun muassa keskimääräistä korkeammilla toimintakustannuksilla. Lisäksi Raaseporin sairaalassa on ollut miltei jatkuva pula henkilökunnasta.
Vakavimmat tapaukset on tähänkin asti kuljetettu hoitoon muualle, muistuttaa HUS Akuutin toimialajohtaja Maaret Castrén.
– Esimerkiksi vaikeasti loukkaantuneet Töölöön, ja sydänkohtaukset sekä aivoverenvuodot Meilahteen. Muut potilaat siirtyvät nyt Lohjalle ja Jorviin.
Nämä muut potilaat voivat kärsiä esimerkiksi leikkaushoitoa vaativista murtumista tai vaikkapa peräpukama-, tyrä- tai sappivaivoista.
Myös Castrén pitää mahdollisena, että Raaseporiin hakeutuu potilaita, jotka eivät sinne kuulu. Castrén on itse ollut mukana synnytyksessä, joka tapahtui väärinkäsityksen takia hammaslääkärissä.
– Totta kai potilas voi kaatua sisään mistä ovesta tahansa. Näin tapahtuu aika ajoin ja hänet ohjataan ensiarvion jälkeen oikeampaan paikkaan. Minun mielestäni toimialajohtajana, lääkärinä ja sairaanhoitajana on parempi taata laadukas perusterveydenhuollon päivystys kuin kiikun kaakun toimiva yhteispäivystys.
Raaseporin sairaalan toiminta-alueen kunnat sekä Siuntio ja Lohja kuitenkin puolsivat Raaseporin sairaalan perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteispäivystyksen jatkoa omissa lausunnoissaan.
Jo Tammisaaren kuuluisan synnytysosaston lakkauttaminen kymmenen vuotta sitten herätti kysymyksen koko sairaalan tulevaisuudesta.
Johtava lääkäri Braskén suhtautuu skeptisesti säästötavoitteisiin. Minkä kunta säästää terveydenhuoltokuluissa, se saattaa menettää vetovoimassa.
– Vanhat, huonokuntoiset ihmiset tarvitsevat aina jonkun saattamaan ja saattaja joutuu todennäköisesti olemaan pois töistä. Täältä kun lähtee käymään Helsingissä jossain tutkimuksessa, niin siinä kuluu koko päivä. Suurten kaupunkikeskusten ulkopuolella asuminen muuttuu koko ajan hankalammaksi ja kalliimmaksi.
Millaisia ajatuksia muutokset terveydenhuollon palveluissa herättävät? Voit keskustella aiheesta tiistaihin 22. syyskuuta kello 23:een saakka.
Lue seuraavaksi: