Uusi väy­lä­ase­tus nostaa no­peus­ra­joi­tuk­sia, ly­hen­tää mat­ka-ai­ko­ja ja lisää teiden au­raa­mis­ta

Liikenne- ja viestintäministeriön uusi asetus määrittää, mitkä rauta- ja maantiet nousevat pääväyliksi. Pääväyliksi asetettavilla teillä ylläpitoa parannetaan, mikä nostaa nopeusrajoituksia osalla väylistä.

Helsinki

Uusi asetus lyhentää joidenkin työmatkalaisten matka-aikoja, kun nopeusrajoitukset nousevat.

Liikenne- ja viestintäministeriö (LVM) antoi asetuksen tänään keskiviikkona, ja se tulee voimaan 1. tammikuuta 2019.

Muutokset koskevat sekä rauta- että maanteitä.

– Pääväyläksi nostettavia teitä pidetään erityisen hyvässä kunnossa, mikä vaikuttaa kunnossapitoon erityisesti talvella, LVM:n osastopäällikkö Sabina Lindström kertoo Lännen Medialle.

Näillä väylillä maanteiden nopeustavoitteena on Lindströmin mukaan vähintään 80 kilometriä tunnissa ja moottoriteillä 120 kilometriä tunnissa.

Junaliikenteessä uusi asetus vaikuttaa miniminopeuksiin.

Henkilöliikenteessä vähittäisnopeudeksi asetetaan pääväylillä 120 kilometriä tunnissa ja tavaraliikenteessä 80 kilometriä.

– Tietyillä väylillä muutos voi pitkällä aikavälillä lyhentää matka-aikoja esimerkiksi työmatkalaisilla, kun nopeudet kasvavat, Lindström sanoo.

Suurimmat muutokset tehtiin Linströmin mukaan Pohjanmaalla valtatie 8:lla, Pohjois-Suomessa valtatie 21:llä ja Itä-Suomessa Joensuu–Kajaani-välillä sijaitsevilla teillä.

Berner: työmatkaliikenne ja tavarakuljetukset korostuvat

Korotettavalle ylläpidolle ei ole laskettu Lindströmin mukaan varsinaista hintalappua, koska lisärahaa ei ole luvassa.

– Kyse on ennen kaikkea uusien priorisointien asettamisesta.

Hallitus osoitti syksyn budjettiriihessä teiden talvikunnossapitoon 15 miljoonan euron lisärahoituksen, mikä kohentaa teiden talvihoitoa noin 15 prosentilla eli yli 10 000 kilometrillä suomalaisista maanteistä.

Näillä teillä ajetaan lähes kolmannes kaikesta liikenteestä.

– Talvikunnossapito on suuri kustannus, joten kyseinen lisärahoitus on tietenkin avuksi pääväylilläkin, Lindström toteaa.

Pääväyliksi korotetut tiet ja rautatiet on valittu nykyisten ja ennustettujen liikennemäärien perusteella.

– Saimme valmistelun aikana paljon arvokkaita kommentteja, ja ne otimme valmistelussa myös huomioon. Useita väyliä lisättiin asetukseen kuulemisten jälkeen, liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner sanoo ministeriön tiedotteessa.

Pääväylät palvelevat Bernerin mukaan erityisesti pitkien etäisyyksien työmatkaliikennettä ja elinkeinoelämän tavarakuljetuksia.

– Pitkien matkojen Suomessa näistä väylistä huolehtiminen on erityisen tärkeää niin henkilöliikenteen kuin tavaraliikenteen sujuvuuden vuoksi.

Rautateiden pääväylät

1. Helsinki asema – Turku satama

2. Turku asema – Toijala

3. Kerava asema – Vuosaari

4. Huopalahti – Havukoski

5. Helsinki asema – Riihimäki asema

6. Riihimäki asema – Tampere asema

7. Tampere asema – Seinäjoki asema

8. Seinäjoki asema – Vaasa

9. Seinäjoki asema – Oulu asema

10. Oulu asema – Kemi

11. Kemi – Rovaniemi

12. Kemi – Tornio-raja

13. Oulu asema – Vartius-raja

14. Tuomioja – Rautaruukki

15. Kokkola – Ykspihlaja

16. Helsinki asema – Lahti

17. Riihimäki asema – Lahti

18. Lahti – Kouvola asema

19. Kouvola asema – Kotka satama ja Kotka Mussalo

20. Juurikorpi – Hamina

21. Kouvola asema – Lappeenranta

22. Luumäki – Vainikkala asema

23. Lappeenranta – Joensuu asema

24. Imatra tavara – Imatrankoski-raja

25. Iisalmi – Ylivieska

26. Kouvola asema – Kuopio

27. Kuopio – Kontiomäki

28. Jyväskylä – Pieksämäki asema

29. Jyväskylä – Äänekoski

30. Tampere asema – Jyväskylä

31. Tampere asema – Rauma

32. Kokemäki – Tahkoluoto

Maanteiden pääväylät

1. Valtatie 1 Helsinki – Turku

2. Valtatie 2 Helsinki – Pori

3. Valtatie 3 Helsinki – Tampere – Jalasjärvi

4. Valtatie 3 Laihia – Vaasa

5. Valtatie 4 Helsinki – Lahti – Jyväskylä – Oulu – Keminmaa – Rovaniemi – Inari

6. Valtatie 5 Lusi – Mikkeli – Kuopio – Iisalmi – Kajaani

7. Valtatie 6 Koskenkylä – Kouvola – Imatra – Joensuu – Kajaani

8. Valtatie 7 Helsinki – Vaalimaa

9. Valtatie 8 Turku – Pori – Vaasa – Ytterjeppo – Kokkola – Oulu

10. Valtatie 9 Turku – Tampere – Jyväskylä – Kuopio – Joensuu – Niirala

11. Valtatie 12 Rauma – Tampere – Pälkäne – Tuulos – Lahti – Kouvola

12. Valtatie 15 Kotka – Kouvola

13. Valtatie 18 Seinäjoki – Laihia

14. Valtatie 19 Jalasjärvi – Seinäjoki – Ytterjeppo

15. Valtatie 21 Tornio – Kilpisjärvi

16. Valtatie 25 Hanko – Mäntsälä

17. Valtatie 29 Keminmaa – Tornio

18. Kantatie 40 Turun kehätie

19. Kantatie 50 Kehä III

20. Seututie 103 Vuosaaren satamatie

21. Seututie 355 Merituulentie

22. Yhdystie 1851 Suikkilantie

Lue myös:

Valtatie 21:n talvikunnossapito siirtyy ykkösluokkaan – Liikenne- ja viestintäministeriö: "Näkyvää parannusta tulee varmasti"

Juttuun lisätty listat pääväylistä 21.11. klo 12.43.

Uusi asetus

Pääväylät ja palvelutaso

Pääväylät yhdistävät valtakunnallisesti ja kansainvälisesti suurimmat keskukset ja solmukohdat. Kaikki maakuntakeskukset ovat näiden valtion maanteiden ja rautateiden pääväylien varrella.

Maanteistä pääväyliksi määriteltiin tiet, joilla kulki henkilöautoja yli 6 000 vuorokaudessa ja raskaan liikenteen autoja yli 600 vuorokaudessa.

Rautateiden pääväylillä matkustaa yli 1,5 miljoonaa henkilöä vuodessa tai ennusteissa vähintään miljoona matkaa vuodessa. Tavaraliikenteen pääväylillä kuljetuksia on vähintään kaksi miljoonaa tonnia vuodessa.

Pääväylät ovat nopeimpia. Maanteillä nopeusrajoitus on pääosin vähintään 80 km/h ja moottoriteillä pääosin 120 km/h.

Henkilöliikenteen rautateillä nopeus on pääsääntöisesti 120 km/h ja tavaraliikenteessä 80 km/h.

Pääväylien ympärivuotinen korkeatasoinen kunnossapito asetetaan etusijalle.