Mätäsvaaran avolouhosta ympäröivän metsän avohakkuu järkyttää kulttuuri-ihmisiä. Lieksa menetti paitsi konserttipaikan, myös osan ainutlaatuista miljöötä. Mätäsvaarassa pidetyt konsertit ovat olleet yksi Lieksan Vaskiviikon vetonauloista.
– Suomessa ei tajuta edes sitä, miten ainutlaatuinen festivaali Lieksan Vaskiviikko on. Ei se ole mikään pitäjäjuhla, vaan yksi kansainvälisimmistä tapahtumistamme, joka tunnetaan musiikkipiireissä ympäri maailman, luonnehtii itsekin tapahtumassa esiintynyt pasunisti, kapellimestari Atso Almila.
Almilaa surettaa konserttipaikan menetyksen lisäksi yleisesti tapa, jolla metsänhakkuu toteutettiin.
– Ahneus. Se tulee vain sanana mieleen, kun tätä ajattelen. Että eikö olisi voinut neuvotella etukäteen, jos osan puista olisi voinut säästää, vaikka korvausta vastaan. Niin olisi tämä ainutlaatuinen paikka säilynyt. Tämähän on yksi komeimmista konserttipaikoista maailmassa.
Lieksan Vaskiviikolle menetys on iso, mutta ennenkaikkea Mätäsvaarasta on tuhottu kulttuuriympäristö. Siitä muistuttaa vielä hakkuun reunassa alueen sisäänkäynnin luona kyltti, jossa kerrotaan Mätäsvaaran historiasta. Kaivosta on käyty katsomassa myös konserttien ulkopuolella.
Konserttitoiminta Mätäsvaarassa alkoi vuonna 1995. Vuosien varrella avolouhoksen erikoisessa miljöössä on esitetty vaskimusiikin lisäksi näytelmiä.
– Tämä on ollut se konserttipaikka, jonne yleisötutkimusten mukaan tullaan kaikkein kauimpaa, kertoo Vaskiviikon hallituksen puheenjohtaja Harri Kiiskinen.
Vaskiviikon Mätäsvaaran kaivoskonsertteihin on ennakkomyynti ollut vilkasta, niin tänäkin vuonna. Tänä vuonna louhoksen konsertissa piti kuulla yhdysvaltalaisen vaskikvintetti Boston Brassin soitantaa. Konsertti siirtyy Lieksan keskustan Brahea-saliin.
Harri Kiiskinen kertoo, että Vaskiviikon talous ei kaadu Mätäsvaaran menettämiseen, mutta muuten tilanne kyllä suututtaa.
– Kylmä kapitalismi meni taas kaiken edelle.
Omaa kulttuuriperintöä ei arvosteta?
Atso Almila kummastelee suomalaisten suhtautumista omiin aarteisiinsa.
– Näitä luonnonihmeitä ja vanhoja kulttuuriympäristöjä meille tullaan katsomaan. En ymmärrä, miten näitä on varaa tuhota.
Metsäyhtiö Tornator on vuokrannut louhoksen Varpasen kyläyhdistykselle, mutta vuokra koskee vain louhosta, ei ympäröivää metsää. Tornator on myöntänyt, että hakkuista olisi pitänyt tiedottaa etukäteen.
– Mistään onnettomuuksista emme ole koskaan kuulleet, vaikka Tornator vetosi turvallisuuteen, että sen vuoksi piti hakata metsät, sanoo Varpasen kyläyhdistyksen puheenjohtaja Osmo Turunen.
Konserttivieraille rakennetut huussit seisovat nyt hakkuuaukolla ilman näkösuojaa.
– Joskus meiltä on kysytty missä huussit ovat. Nyt ne kyllä näkyvät etäs. Käyttäjiä vain ei enää ole, miettii Turunen.
Kallioseinäisessä amfiteatterissa on ollut erikoinen akustiikka, jota ylhäällä kalliolla louhoksen reunoilla kasvaneet puut ovat pehmentäneet.
– Tämä on menetetty sadaksi vuodeksi, epäilee paikallinen asukas Jukka Pöppönen. Hän välitti kuvat hakkuuaukosta maailmalle. Viiden hehtaarin alueelta poistetut puut ovat vielä Mätäsvaarantien varressa pinoissa.
Mätäsvaaran kulttuuriympäristö ei ole pelkästään entinen kaivos ja sen sisälle syntynyt amfiteatteri, vaan koko kylä.
Alvar Aallon suunnittelemat rakennukset, kylää halkova junarata ja ympäröivät metsät ovat vetäneet katselijoita, turisteja, jotka eivät ole kaivoksesta kuulleetkaan. Ilman toisen maailmansodan aikaista kaivosta, jonka ympärille kylä syntyi, ei olisi Mätäsvaaran kylääkään. Myös tästä kulttuuriperinnöstä on oltu huolissaan.
Kaukana ja piilossa
Kolmisenkymmentä kilometriä Lieksan keskustasta Viekijärven ja Varpasen kylien välillä Mätäsvaara on ollut linkki, jonka vuoksi on talkoiltu yhdessä.
Tällä hetkellä alue näyttää toivottomalta, eikä paikan siistiminen onnistu pelkin lihasvoimin. Kaivokseen johtava solaan on tippunut ja kaadettu puunrankoja, kun metsä on parturoitu tarkasti rotkon reunoja myöten.
– Kaivosalueen turvallisuutta pitää parantaa, jolloin alue pitää aidata. Aidan rakentaminen edellytti avohakkuuta, perustelee Tornatorin kiinteistöpäällikkö Matti Kuusisto.
Suoja-aita on nyt useista kohtaa rikki, vaikuttaa, että siihen ovat osuneet muut kuin luonnonvoimat. Jukka Pöppöstä suututtaa vuokralaisen tekemien aitojen rikkominen.
– Niistä pitäisi vuokralaisen saada korvaus!
Tuhon totaalisuus ihmetyttää myös Atso Almilaa.
– Että kaikki puut on pitänyt poistaa. Jos joku puu on jätetty pystyyn niin seuraava myrskypuuska sen kaataa. Puiden myötä myös näkymä kaivokselta ylös muuttui suojattomaksi.
Almilaa epäilyttää, että koronavuosien hiljaisempi kulttuurielämä on antanut aiheen ajatella, että mitään ei alueella koskaan tapahdu.
Varpasen Osmo Turunen kertoo, että alueella on käyty myös välivuosina.
– Joka vuosi on pidetty erilaisia kunnostus- ja siivoustalkoita.
Aiheesta voi keskustella 18.5. kello 23:een saakka.
Lue myös: