5-2 eduskunnan urheilukerholle – KJV/NJS-legendat kohtasivat kansanedustajia ja virkamiehiä tekonurmen vihkiäisottelussa Kortesjärvellä

Järvi-Veikkojen ja Naisjalkapalloseura Kortesjärven legendat joutuivat taipumaan eduskunnan urheilukerhon joukkueelle lauantaisessa tekonurmen vihkiäisottelussa 2-5.

Isäntien maalivahti Pekka Kivikangas kaivoi pallon verkosta neljästi eduskunnan tietopalveluissa työskentelevän ekonomistin Olli Kannaksen potkun jäljiltä. Istuntoasianneuvos Miika Suves osui kerran.

KJV/NJS-kokoonpanosta onnistuivat Marko Lindholm ensimmäisellä ja Juha Laituri toisella puoliajalla.

– Kun on pelattu vielä pari vuotta sitten kakkosdivaria, eihän tuollaisille mitään saa, KJV:n puheenjohtaja Jouni Mattila päivitteli jälkeenpäin viitaten vieraiden taitotasoon.

– Muuten kaikki meni ihan ok. Kiva, että yleisöäkin oli löytänyt paikalle tuon verran. Arvioitiin, että kolmisensataa.

Pieni pettymys puheenjohtajaa vaivasi.

– MTV:n uutisten loppukevennyksen teko Kortesjärveltä oli peruttu edellisenä iltana jääkiekon MM-kisojen takia.

. Ottelua edelsi puheenvuorojen kimara ja nauhan leikkaus. Ensimmäisenä mikrofoniin tarttunut Mattila myönsi, ettei olisi vuosi sitten tähän aikaan uskonut, että jalkapalloa saadaan tästä kaudesta eteenpäin harrastaa puitteissa, jotka ovat viimeisen päälle.

– Voimme ylpeänä ottaa vastustajan kotipeleihin, eikä enää tarvitse kuunnella sitä valittamista, että kenttä on epätasainen ja ”eihän täälä oo nurmia missään”.

Hän uskoi keskuskentän alueen ja koulukeskuksen palvelevan toisiaan Kortesjärvelle edullisella tavalla.

– Ne voivat yhdessä tuoda paikkakunnalle uusia perheitä ja saada nykyiset jäämään.

Naisjalkapalloseura Kortesjärven puheenjohtaja Maria Lindholm piti oman puheensa käsivarrellaan Osku-maskotti, joka on kulkenut mukana seuran harjoituksissa ja peleissä yli 40 vuotta.

Lindholm näki asianmukaiset liikuntapaikat merkityksellisinä lajin aloittamisen, sen jatkamisen ja motivaation kannalta.

– Mistä sen tietää, vaikka saisimme nyt lisää harrastajia omasta kunnasta ja naapurikunnista, kun puitteet ovat kohdallaan.

Lindholm muistutti, että jokainen urheiluseura ja joukkue tarvitsee myös sitoutuneita pelaajia, huoltajia, valmentajia ja seura-aktiiveja.

– Huoltajat kuljettavat harkkohin ja peleihin, leipovat myyjäisiin, uudistavat lisenssit, pesevät peliasuja ja etsivät kadonneita sukkia. Valmentajat kasvattavat, ohjaavat, kannustavat, auttavat pettymysten yli ja elävät mukana isoissa onnistumisen tunteissa, hän kuvaili.

– Seuratoimijat kokoustavat, suunnittelevat, hakevat avustuksia ja tekevät lukuisia näkymättömiä hommia. He tekevät harrastamisen mahdolliseksi ihan kaikille.

. Kokoonpanot:

KJV/NJS: Pekka Kivikangas (mv), Jouni Mattila, Jani Pykäri, Marko Lindholm, Jarmo Ojavainio, Vesa Lammi, Heikki Erkinheimo, Tero Rintala, Eero Kivipuro, Jorma Eilonen, Tapani Lahti, Annika Pellinen, Anita Porkholm, Minna Paalanen, Riina Nevamäki, Sari Autio, Juha Laituri, Markku Tyynismaa, Juha Romppainen, Markku Takala, Jari Alanen. Eduskunta: Markus Mustajärvi, Janne Sankelo, Antti Kurvinen, Mikko Ollikainen, Pasi Kivisaari, Tommi Halme, Sami Stenman, Miika Suves, Olli Kannas, Laura Kujala, Annukka Annala, Tommi Peuhkurinen, Jari Suutari, Juha Mäenpää.

. Palloliiton Läntisen alueen aluepäällikkö Jouni Koivuniemi toi Kortesjärvelle liiton terveiset ja säkillisen palloja.

Hän kiitti uuden kentän rakentamisen mahdollistaneita tahoja ja totesi olevansa takuuvarma siitä, että investointi kannatti.

– Suomalaisen jalkapallon yhteiskunnallinen vaikuttavuus vuositasolla on 1,25 miljardia euroa ja Kauhavallakin jalkapalloseurojen yhteiskunnalle vuosittain tuottama kokonaisarvo on miljoonia, hän tarkensi.

– Hyvät olosuhteet mahdollistavat seuratoiminnan kehittämisen ja harrastajamäärien kasvattamisen sekä harjoittelu- ja ottelukauden pidentämisen. Lisäksi käytettävissä oleva viikkotuntimäärä kesäaikanakin on tekonurmella aivan eri tasoa kuin luonnonnurmella.

Koivuniemi otti kantaa tekonurmikenttien ympäristövaikutuksista käytävään keskusteluun. Hän muistutti käyttäjien vastuusta haittojen minimoimisessa ja totesi, että keinoja on useita.

– Helpoin keino on hankkia kenkäharjat ja -ritilät poistumisaukoille ja sopia, että jalkapallokengät putsataan ja vaihdetaan muihin kenkiin kenttäalueella treenien ja pelien jälkeen. Myös sukat kannattaa tyhjentää kumirouheesta, jotta rouhetta ei kulkeudu luontoon ja koteihin, hän luetteli ja peräsi toimintakulttuurin muutosta:

– Kyse on toimintakulttuurin muuttamisesta, esimerkiksi kentän huoltoharjaamisesta vain kuivalla säällä, suodattimien laittamisesta sadevesikaivoihin, lumen auraamisesta vain kenttäalueelle muun muassa. Uskon kyllä, että olette jo näitä tärkeitä ympäristöasioita pohtineet.

Suomessa on nyt yhteensä 420 tekonurmikenttää.

Kirjaudu sisään

5-2 eduskunnan urheilukerholle – KJV/NJS-legendat kohtasivat kansanedustajia ja virkamiehiä tekonurmen vihkiäisottelussa Kortesjärvellä

Haluatko lukea artikkelin?