Jotenkin tuntuu, että kuntataloudessa on kovin sattumanvaraista tai satunnaista, mikä on iso tai mikä on pieni rahamäärä.
Esimerkiksi Hämeenlinna on ollut valmis laittamaan miljoonia ja joissain tapauksissa kymmeniä miljoonia euroja elinvoimahankkeisiin, jotka ovat kerta toisensa jälkeen osoittautuneet epäonnistuneiksi, niin sanotusti “susiksi”.
Joissain tapauksissa kymppitonni tai useampikin kymppitonni on mukamas ylivoimaisen mammuttimainen rahasumma.
Kaupungilta ei herunut “lähtökohtaisesti” tukea
Hopealinja pyysi keväällä omistajiltaan tukea koronaepidemian aiheuttamiin talousongelmiinsa.
Hämeenlinnan kaupunginhallitus päätti kesän alussa, että kaupungin kireän taloustilanteen vuoksi 40 000 euron avustusta ei “lähtökohtaisesti” makseta.
Varmasti täysin totta, että Hämeenlinnan taloustilanne on kireä. Siihen on useita syitä, mutta niin virkamiehillä kuin luottamusväellä on peiliin katsottavaa.
Elinvoimahankkeiden miljoonat tuntuvat hupaisilta
Tuntuu hupaisalta, että joihinkin elinvoimahankkeisiin ollaan valmiita sullomaan rahaa jopa kymmeniä miljoonia euroja.
Ja vastaavasti joku pieni yksittäinen hanke, voi tuntua kaupungin päätöksenteossa liian isolta.
Hopealinjan omistajista Tampere, Akaa ja Lempäälä ovat päättäneet antaa tukea päinvastoin kuin Hämeenlinna. Valkeakoskella päätöksenteko on kesken.
Tuki uudelleen asialistalle?
Ehkä Hämeenlinnankin kannattaisi ottaa vielä kerran Hopealinjan tuki asialistalle kaupunginhallituksessa.
Hopealinja on kuitenkin hyvin perinteinen Hämeenlinnan matkailukuvioihin liittyvä asia, jolla on merkitystä myös kokonaismatkailuun ja kaupunkilaisten yleisviihtyvyyteen.
Pasi Honkanen
Hämeenlinna