Uusi vuosi 2021 ottaa ja antaa. Kuinka paljon muutoksia on luvassa kuluttajalle, palkansaajalle, eläkeläisille tai asukkaille? Taloussanomat kokosi vuodenvaihteen tuomia muutoksia.
1. Tuloverotus kiristyy
Palkansaajien tuloverotus kiristyy kaikissa tuloluokissa alkavana vuonna. Elinkeinoelämän valtuuskunnan Evan verokoneen mukaan eniten nousee pienipalkkaisten verotus, kun 1 250 bruttona ansaitsevien verotus kiristyy 0,4 prosenttiyksikköä.
Tähän vaikuttaa sosiaalivakuutusmaksujen 0,33 prosenttiyksikön nousu, kun työttömyys- ja työtulovakuutuksen maksuja korotetaan.
Keskituloisen 3 250 euroa ansaitsevan palkansaajan tuloveroaste nousee 0,3 prosenttiyksikköä. Korkeimmilla ansiotasoilla verotus kiristyy 0,2 prosenttiyksikköä.
– Koska kiristyvät työttömyysvakuutusmaksu ja sairasvakuutuksen päivärahamaksu kuitenkin vähennetään verotettavasta tulosta, muutokset vaikuttavat progression vuoksi suurituloisempiin suhteellisesti vähemmän kuin pienituloisiin, Veronmaksajien ekonomisti Janne Kalluinen selvittää.
2. Eläkkeisiin hitusen nousua
Eläkkeensaajien veroprosentit pysyvät suunnilleen ennallaan. Alkavalle vuodelle takuu-, kansan-, ja työeläkkeisiin tehdään vain pienet indeksikorotukset, ei tasokorotuksia. Takuueläkettä saa 837,59 euroa ja kansaneläkettä 665,29 euroa.
Työeläkkeet kasvavat 0,5 prosenttia vuodentakaisesta. Veronmaksajien laskelmassa esimerkiksi 2 284 euron eläkkeessä nousu tekee 12 euroa kuukaudessa.
3. Neljä kuntaa laskee veroa
Keskimääräinen kuntavero nousee hiukan. Kuntaliiton mukaan nousu on keskimäärin 0,06 prosenttiyksikköä. Keskimääräinen kunnallisveroprosentti nousee ensi vuonna ensimmäistä kertaa yli 20 prosentin (20,02).
Kaikkiaan 39 kuntaa nostaa veroprosenttia, kun taas neljä kuntaa (Kitee, Outokumpu, Sulkava ja Taivassalo) laskee sitä.
Kuntavero nousee 720 000 suomalaisella, ja laskee 20 000:lla. Valtaosa korottajista on pieniä kuntia, mutta joukossa on myös suuria kaupunkeja, kuten Oulu ja Pori. Manner-Suomen korkein kunnallisveroprosentti, 23,5, on Halsualla ja alhaisin eli 17 prosenttia Kauniaisissa.
Ennallaan verot pysyvät pääosassa kuntia, ja niissä asuu 4,8 miljoonaa ihmistä.
4. 24 kuntaa nostaa kiinteistöveroa
Yhteensä 29 kunnassa kiinteistövero nousee. Yleistä kiinteistöveroa nostaa 24 kuntaa ja laskee kolme kuntaa.
Kiinteistöveroprosentti on tänä vuonna vähintään 0,93 ja enintään kaksi prosenttia kiinteistön verotusarvosta.
5. Ansiotulot nousevat
Palkansaajien ansiot nousevat alkavana vuonna keskimäärin 2,5 prosenttia.
Veronmaksajien arvion mukaan palkansaajien ostovoimaan tämä vuosi tuo 1,1 prosentin korotuksen, kun verot ja muut veronluonteiset maksut sekä kuluttajahintojen arvioitu muutos lasketaan mukaan.
Ansiotuloverotukseen tulee 2,5 prosentin nousua vastaava indeksitarkistus, jottei verotus kiristyisi ansiotason nousun takia.
6. Alkoholi, polttoaineet, lämmitys kallistuvat
Lämmityspolttoaineiden veronkorotus astuu voimaan vuoden alusta. Muutoksia on luvassa myös kulutuksen verotukseen. Arvonlisäverot eivät näissä muutu, mutta muun muassa alkoholin ja tupakkatuotteiden verotus kiristyy.
Veronmaksajien mukaan esimerkiksi 2 200 litran vuosikulutuksellisen öljylämmitteisen omakotitalon lämmitys kallistuu noin 74 euroa vuodessa ja kaukolämmitteisen arviolta keskimäärin 38 euroa.
Viinpullo kallistuu ensi vuonna noin parikymmentä senttiä.
Alkoholijuomien valmisteveroja korotetaan kaikkiaan 50 miljoonan euron edestä. Jos korotus siirtyy hintoihin kokonaan, se nostaa olut-, siideri- ja lonkeron pullon hintaa noin kolme senttiä. Viinipullon hinta nousee 22 senttiä ja 50-senttilitran viinapullon 38 senttiä.
7. Asuntolainojen korkovähennys pienenee
Asuntovelallisen kustannukset nousevat, kun korkovähennystä lasketaan edelleen. Alkavana vuonna asuntolainan koroista vähennyskelpoista on 10 prosenttia, kun viime vuonna luku oli 15 prosenttia. Asuntolainan korkovähennys poistuu kokonaan vuonna 2023.
Jos lainaa on esimerkiksi 120 000 euroa, ja korko on 0,8 prosenttia, korot ovat vuodessa 960 euroa. Verohyöty tippuu tämän vuoden noin 43 eurosta noin 29 euroon.
8. Työsuhde-eduissa suositaan vihreyttä
Työsuhdeautona käytettävän täyssähköauton verotusarvo alenee 170 euroa kuukaudessa vuosiksi 2021–2025.
Lisäksi sähköautojen latausetu työpaikalla ja julkisissa latauspisteissä tulee verovapaaksi ensi vuodesta alkaen.
Myös työsuhdematkalipun verotus yksinkertaistuu ja verovapauden ylärajaksi tulee 3 400 euroa.
Työsuhdepolkupyörälle tulee verovapaa etu 1 200 euroon asti vuodessa.
9. Lääkekaton raja nousee hiukan
Lääkekorvausten omavastuuosuus on alkavana vuonna 579,78 euroa. Tänä vuonna raja on ollut 577,66 euroa. Kun raja ylittyy, asiakas saa lisäkorvauksen.
Apteekki saa tiedon vuosiomavastuun ylittymisestä automaattisesti ja asiakas lisäkorvauksen jo apteekissa.
10. Indeksikorotuksia Kela-tukiin
Kelan etuuksista suurin osa on sidottu kansaneläkeindeksiin, näin myös lasten kotihoidon tuen hoitoraha. Alkavana vuonna tuki yhdestä alle 3-vuotiaasta lapsesta suurenee 341,69 eurosta 342,95 euroon.
Sairauspäivärahan vähimmäismäärä nousee 28,94 eurosta 29,05 euroon.
Elinkustannusindeksiin sidottu elatustuki ja elatusapu nousevat noin 0,2 prosenttia. Täysimääräinen elatustuki on vuoden alusta alkaen jokaisesta lapsesta 167,35 euroa kuukaudessa. Tuki nousee 0,34 euroa kuukaudelta.
11. Passit kallistuvat
Perinteisellä asioinnilla haettu passi kallistuu sisäministeriön mukaan alkavana vuonna 51 eurosta 58 euroon. Sähköisesti haettu passi on edelleen 52 euroa. Lain mukaan maksullisen lupatoiminnan tulee vastata toiminnan kustannuksia.
Myös henkilökortteihin tulee painatuskulujen kasvun takia yhden euron korotus. Käyntiasioinnilla vireille laitetun henkilökortin hinta nousee 55 euroon ja sähköisesti haetun 49 euroon.
Jos hankkii henkilökortin passin kanssa yhdessä, hinta on kahdeksan euroa halvempi.
12. Oppivelvollisuusikä nousee
Oppivelvollisuuden on määrä laajeta toiseen asteeseen ja 18 ikävuoteen alkavana vuonna. Muutos koskee ensimmäisen kerran perusopetuksen keväällä päättäviä nuoria eli pääosin vuonna 2005 syntyneitä.
Ensi vuonna peruskoulunsa päättävien tulee hakeutua ennen viimeisen vuosiluokan päättymistä toisen asteen koulutukseen tai muuhun oppivelvollisuuden piiriin kuuluvaan koulutukseen. Velvollisuus jatkuu, kunnes saa koulutuspaikan.
Jos jää ilman opiskelupaikkaa, perusopetuksen järjestäjä on velvollinen ilmoittamaan tästä oppilaan asuinkunnalle, joka ottaa vastuun nuoresta.
Juttua muokattu 28.12. kello 08.01: Korjattu kohdassa 10. elatustuen korotus kuukautta kohden.