Näistä oireista heti muistitestiin! Outo ”estottomuus” jää usein tunnistamatta

Jos kadottaa avaimet tai puhelimen joskus, tai unohtaa hammaslääkäriajan, huoleen ei välttämättä vielä ole aihetta. Sellaista tapahtuu kaikille, varsinkin, jos on paljon muistettavaa ja arki on stressaavaa.

Muistisairaudesta voi olla kyse, jos tärkeät asiat ja arvokkaat tavarat unohtuvat tavan takaa.

Muistisairauden ensioireet ovat yksilöllisiä ja ne vaihtelevat sen mukaan mistä muistisairauden lajista on kyse.

Suomessa muistisairaus todetaan vuosittain noin 14 500 henkilöllä. Sairauksista yleisin on Alzheimerin tauti.

Kuluuko tavaroiden etsimiseen paljon aikaa?

Neurologian erikoislääkärin Kati Juvan mukaan Alzheimerin taudin ensimmäiset oireet tunnistaa siitä, että ne yleensä liittyvät nimenomaan muistiin.

– Asiat eivät aina jää muistiin, ja voi tulla tilanteita, joissa ei muista mitä on sovittu ja puhuttu. Toki sellaista tapahtuu joskus kaikille, mutta jos toistuvasti unohtaa tärkeitä asioita, tapahtumia ja puhuttuja asioita, se alkaa olla huolestuttavaa.

”

Jos päivittäin kuluu paljon aikaa tavaroiden etsimiseen, se ei ole normaalia.

– Yksi piirre, joka liittyy alkavaan muistisairauteen, on tavaroiden häviäminen ja vaikeus löytää tavaroita. Niitä myös jätetään mihin ja miten sattuu. Arvokkaita tavaroita saattaa hävitä, tai niitä jää esimerkiksi kulkuvälineisiin. Kaikki, joilla on silmä- tai lukulasit, eivät aina löydä niitä, mutta jos päivittäin kuluu paljon aikaa tavaroiden etsimiseen, se ei ole normaalia.

Myös nimien muistamisessa voi tulla hankaluuksia. Juva suosittelee muistitestiin menoa, jos läheisten, kuten sisarusten, lasten ja lastenlasten nimet alkavat mennä sekaisin.

– Tai jos unohtaa, mihin ikäryhmään lapsi tai lapsenlapsi kuuluu: jos kyse on aikuisesta, jo kotoa pois muuttaneesta lapsesta ja miettii, kuka lasta nyt hoitaa. Tai ei jaksa muistaa, että läheinen ihminen on vaikka muuttanut ulkomaille, Juva kertoo esimerkkejä.

”

Voi olla impulssikontrollin häiriöitä ja estottomuutta, joita ei välttämättä huomaa sairaudeksi.

Toisinaan oireina voi olla sanojen hakeminen ja puheen köyhtyminen tai vaikeus ymmärtää monimutkaisia lauseita.

Toiseksi yleisin etenevä muistisairaus on verisuoniperäinen muistisairaus, joka liittyy aivojen verisuonten vaurioihin ja erilaisiin aivoverenkiertohäiriöihin.

– Niissä on yleistä se, että ajatus hidastuu ja takkuaa. Voi tulla myös kielellisiä ja hahmottamisen vaikeuksia.

Jos toistuvasti unohtaa tärkeitä asioita, tapahtumia ja puhuttuja asioita, kyse voi olla muistisairaudesta eikä vain hajamielisyydestä. Kuva: Colourbox

Estottomuutta ei välttämättä huomaa sairaudeksi

Otsa-ohimolohkorappeumasta johtuvaan muistisairauteen sairastutaan usein nuoremmalla iällä kuin Alzheimerin tautiin. Sairaus alkaa yleensä 45 ja 64 ikävuoden välillä. Ensioireina on usein kielellisiä vaikeuksia ja käyttäytymiseen liittyviä ongelmia.

– Voi olla impulssikontrollin häiriöitä ja estottomuutta, joita ei välttämättä huomaa sairaudeksi. Sanojen hakemista tulee myös selvemmin.

Lewyn kappale -taudissa taas selväpiirteinen näköhallusinaatio voi olla ensimmäinen oire.

– Läheinen voi ihmetellä, kun henkilö kertoo nähneensä ikkunasta sirkuksen kulkevan ohi tai kaksi rouvaa istumassa olohuoneessa.

Lihasjäykkyys ja kävelyvaikeudet sekä tilojen, etäisyyksien ja suunnan hahmottamisen ongelmat voivat nekin kieliä Lewyn kappale -taudista.

– Eksymisiä voi tulla, samoin vaikeuksia liikkua tutussa tai puolitutussa ympäristössä. Jos tutulla kadulla on esimerkiksi iso katutyö, jota täytyy lähteä kiertämään, voi olla, ettei ihminen löydä uutta reittiä. Niinkin voi käydä, ettei löydä tavaroita, vaikka ne olisivat siinä silmien edessä esillä.

Tavallisesti 50–80 vuoden iässä puhkeavan taudin alkuvaiheessa ei välttämättä ole merkittäviä muistihäiriöitä.

”

Ideana pitäisi olla se, että tutkimuksiin hakeutuvista puolet on sellaisia, joilla ei todeta vakavaa muistisairautta.

Kati Juva kannustaa ihmisiä hakeutumaan terveydenhuollon pakeille mahdollisimman alkuvaiheessa, jos herää pienikin epäily muistisairaudesta.

– Jos tuntuu, että itselle tai läheiselle ihmiselle tapahtuu tällaisia normaalista poikkeavia asioita, tutkimuksiin kyllä on hyvä mennä. Myös lievempien ja muiden häiriöiden kanssa täytyisi mennä tutkimuksiin.

– Ideana pitäisi olla se, että tutkimuksiin hakeutuvista puolet on sellaisia, joilla ei todeta vakavaa muistisairautta. Jos kaikilla todetaan muistisairaus, seula on aivan liian tiukka.

Jos henkilöllä diagnosoidaan alkava muistisairaus, peli ei ole menetetty. Suurimpaan osaan muistisairauksista saa apua lääkityksestä. Kuva: Colourbox

Muisti voi heikentyä myös muista syistä

Aina häiriön taustalla ei ole muistisairaus, vaan muisti on voinut heikentyä yksittäisen aivoverenvuodon, depression, aineenvaihdunnan häiriön, lääkityksen tai pitkäaikaisen alkoholinkäytön takia. Niissäkin tapauksissa on hyvä, jos ongelmasta saadaan koppi ja ihminen saa tarvitsemaansa hoitoa.

Jos henkilöllä diagnosoidaan alkava muistisairaus, peli ei ole menetetty. Suurimpaan osaan muistisairauksista kun löytyy lääkitys, joka hidastaa taudin etenemistä, lieventää oireita tai parantaa keskittymiskykyä ja mahdollisuutta tulla toimeen oireiden kanssa.

– Toisinaan kun tauti etenee, ihmiselle tulee myös neuropsykiatrisia oireita, kuten harhaluuloisuutta ja impulssikontrollin häiriöitä tai levottomuutta ja ahdistusta. Lääkkeillä pystytään pitämään kurissa myös niitä.

– Pidemmän päälle on hyvä tietää missä mennään. Silloin viimeistään voi ruveta järjestämään asioita ja varautumaan tulevaan. Alkavassa muistisairaudessa ihminen on vielä oikeustoimikelpoinen ja kykenevä tekemään edunvalvontavaltuutukset, testamentit ja kaikkea muuta, mitä haluaa tehdä.