Helsingin käräjäoikeus on alkanut puida poikkeuksellisessa oikeudenkäynnissä sikainfluenssarokotteen ja narkolepsian syy-yhteyttä seitsemän narkolepsiaan sairastuneen osalta.
Sairastuneet vaativat oikeudessa yhteensä liki puoli miljoonaa euroa korvauksia Lääkevahinkovakuutuspoolilta.
Lääkevahinkovakuutuspooli on aiemmin hylännyt heidän korvausvaatimuksensa.
Pooli vetoaa tutkimuksiin, joiden mukaan rokotus lisäsi narkolepsiaan sairastumisen riskiä kahden vuoden ajan, minkä jälkeen erityistä riskiä ei enää ole ollut todettavissa.
Pooli katsoo, että rokotuksen aiheuttama narkolepsia puhkesi myös nopeasti, tyypillisimmillään 3–4 kuukauden kuluessa.
Lääkevahinkovakuutuspooli: kanteet on hylättävä
Kanteita on nostanut seitsemän henkilöä, joilla oli monenlaisia oireita kahden vuoden kuluessa rokotteen saamisesta. Kanteiden mukaan kaikkien oireilu alkoi kuukausien kuluessa rokotteen ottamisesta.
Oireita ei kuitenkaan diagnosoitu narkolepsiaksi tai niistä ei tehty riittäviä kirjauksia potilastietoihin.
Oireilua tulee oikeuteen todistamaan kymmeniä henkilöitä, jotka ovat tunteneet sairastuneet hyvin.
– Oireiden katsotaan alkaneen kahden vuoden aikaikkunan aikana, mikäli sairastunut on hakeutunut terveydenhoitoon poikkeuksellisen päiväväsymyksen vuoksi, linjasi Lääkevahinkovakuutuspoolia oikeudessa edustanut asianajaja Antonina Paasikivi.
– Myöhäisiin ja jälkikäteisiin kertomuksiin liittyy virheiden mahdollisuuksia. Tällaisen linjan hyväksyminen mahdollistaisi perusteettomien korvausten hakemisen ja maksamisen. Nyt puhutaan vanhoista asioista, kanteet on hylättävä.
Käräjäoikeuden tuomiolla voi olla isot seuraukset
Käräjäoikeus joutuu nyt ratkaisemaan, onko rokotuksella ja todetulla narkolepsialla syy-yhteys oikeuteen viedyissä tapauksissa.
Jos rokotteen todetaan olevan syy sairastumiseen, oikeus päättää, miten aiheutunut tilapäinen haitta korvataan ja mikä on pysyvän haitan haittaluokka.
Kanteen nostaneiden korvausvaatimukset käräjäoikeudessa vaihtelevat noin 56 000 eurosta liki 78 000 euroon.
Pysyvän haitan vaatimukset ovat haittaluokaltaan ja määrältään poikkeuksellisia ja huomattavan ylimitoitettuja
Asianajaja Antonina Paasikivi
Lisäksi yksi henkilö vaatii hänelle jo maksetun 22 000 euron korvauksen lisäksi vajaan 40 000 euron korvausta pysyvän työkyvyttömyyden vuoksi.
– Pysyvän haitan vaatimukset ovat haittaluokaltaan ja määrältään poikkeuksellisia ja huomattavan ylimitoitettuja vakiintuneeseen korvauskäytäntöön nähden, sanoi Antonina Paasikivi.
Kantajia edustava varatuomari Joni Siikavirta sanoo, että mikäli syy-yhteys todetaan ja kantajat voittavat oikeudessa, Lääkevahinkopooli joutuu käsittelemään heille maksettavat korvaukset kuluista ja ansionmenetyksistä.
Siikavirran mukaan tällöin on kyse vähintään viiden miljoonan euron korvauksista.
Tämä johtuu siitä, että korvausten käsittely palautuu Lääkevahinkovakuutuspooliin, jonka lakisääteisenä tehtävänä on selvittää kaikki aiheutunut vahinko ja menetykset.
– Nämä ovat elinikäisiä ongelmia heille, joten korvaukset tulevat olemaan elinikäisiä, kymmeniä vuosia ja siinä korvataan erilaisia kuluja, mitä liittyy tähän sairauteen.
Kantajien avustaja: ansionmenetysten korvaaminen tärkeintä
Jos asia palautuu Lääkevahinkovakuutuspooliin, Siikavirran mukaan tärkeintä on ansionmenetysten korvaminen. Suurin osa kantajista on täysin työkyvyttömiä tai osittain työkyvyttömiä
– Kun määritellään esimerkiksi keskituloisen, 30 000–40 000 euroa vuodessa tienaavan ihmisen ansionmenetys vanhuuseläkeikään asti, niin siitä tulee se miljoonaluokka. Lisäksi he vielä menettävät eläkekertymän, joka myös tulee aikanaan korvattavaksi kun eläkeikä täyttyy.
Siikavirta sanoo, että korvausten määrä voi olla henkilöä kohden vähintään noin miljoona euroa. Jos kanne ei menesty oikeudessa, työkyvyttömät henkilöt jäävät Siikavirran mukaan sosiaalitukien varaan.
Poolin pelkäämä massiivinen korvaushakemusten tulva on aiheeton
Varatuomari Joni Siikavirta
– Pooli on väittänyt, että jotkut muut voisivat väärinkäyttää tuomiota ja kalastella korvauksia oikeudettomasti. Tämä väite on absurdi.
– Tuomioistuin arvioi näyttöä jokaisen kohdalla erikseen ja Poolin pelkäämä massiivinen korvaushakemusten tulva on aiheeton.
Kanteen nostaneista osa oli rokotuksen saadessaan vuonna 2009 tai 2010 alaikäisiä, osa nuoria aikuisia.
Oikeudenkäynti jatkuu marraskuulle asti ja tuomio annettaneen ensi vuonna alkuvuodesta.
Pandemrix-rokotteen otti Suomessa 2,76 miljoonaa ihmistä. Se otettiin käyttöön kun sikainfluenssavirus levisi keväästä 2009 alkaen ja laajeni pandemiaksi kesällä 2010. Rokotteen käyttö lopetettiin elokuussa 2010.
Lue myös: