Kunnille on tulossa 171 miljoonaa euroa viimevuotista enemmän kiinteistöverotuloja, kertoo Verohallinto ennakkotietojen perusteella. Suurin syy verotulojen nousuun on maapohjan veroprosentin alarajan korotus.
Ennakkotietojen mukaan maapohjista kertyvä kiinteistövero kasvaa viime vuodesta 115 miljoonaa euroa, ja rakennuksista kertyvä vero nousee 57 miljoonaa euroa. Yhteensä kiinteistöveroja kerätään tänä vuonna kunnille 2,4 miljardia euroa, joista runsaat 1,7 miljardia euroa kertyy rakennuksista ja vajaat 0,7 miljardia euroa maapohjasta.
Kiinteistön verotusarvo lasketaan erikseen maapohjalle ja rakennuksille. Maapohjien verotusarvon laskentaperusteet säilyivät tänä vuonna ennallaan, mutta rakennusten kohdalla laskentaperusteet muuttuivat. Rakennusten jälleenhankinta-arvoja korotettiin 2,1 prosentilla, minkä vuoksi niiden verotusarvot nousivat.
– Valtiovarainministeriö antaa vuosittain asetuksen rakennusten jälleenhankinta-arvojen laskentaperusteista. Jälleenhankinta-arvoissa huomioidaan myös rakennuskustannusindeksin vuosittaiset muutokset, mikä selittää nyt tehtyä korotusta, ylitarkastaja Jenna Lempiäinen Verohallinnosta kertoo tiedotteessa.
Maapohjan verotus kiristyi
Kunta määrää kiinteistöveroprosentit eduskunnan säätämien ala- ja ylärajojen puitteissa. Vuoden alussa maapohjan kiinteistöveroprosentin alarajaa korotettiin Manner-Suomen kuntien osalta 0,93 prosentista 1,30 prosenttiin.
Verohallinnon tiedoista ilmenee, että muutoksen jälkeen maapohjan yleinen kiinteistöveroprosentti nousi 246 kunnassa. Useat kunnat nostivat myös muita kiinteistöveroprosenttejaan.
Verohallinto kertoo, että maapohjan yleinen kiinteistöveroprosentti on nyt korkein Kaskisilla, jossa se on 2,0 prosenttia. Kaskisilla on lisäksi korkein vakituisen asunnon kiinteistöveroprosentti (1,0 %). Lisäksi kaupunki pitää Vehmaan kanssa kärkisijaa myös muun asuinrakennuksen kiinteistöveroprosentissa (2,0 %).
Rakennusten yleinen kiinteistöveroprosentti on korkein Imatralla, jossa se on 1,9 prosenttia.
Tuotto kasvaa eniten Uudellamaalla
Verohallinnon ennakkotietojen mukaan laskennallisen kiinteistöveron tuotto nousee tänä vuonna yli viisi prosenttia 149 kunnassa. Maakunnista eniten kasvua on Uudellamaalla, jossa kasvua kertyy vajaat 13 prosenttia. Rakennusten kiinteistövero kasvaa reilut kolme prosenttia, mutta maapohjan kiinteistövero kasvaa jopa runsaat 27 prosenttia viime vuodesta.
– Uudellamaalla maapohjan osuus kiinteistöverosta on korkeampi kuin muualla maassa, koska rakennusmaa on arvokkaampaa. Siksi maapohjan kiinteistöveroprosentin nosto näkyy eniten siellä, Lempiäinen kommentoi.