Yle kysyi Lapin kuuden kansanedustajan ajatuksia Kemissä ja laajemmin Meri-Lapissa virinneestä aloitteesta aloittaa selvitys siitä, voisivatko Meri-Lapin kunnat siirtyä Pohjois-Pohjanmaan maakuntaan ja samalla sen hyvinvointialueeseen Pohteeseen.
Kansanedustajista kysymyksiin vastasivat kokoomuksen Heikki Autto, keskustan Katri Kulmuni ja Markus Lohi, sosiaalidemokraattien Johanna Ojala-Niemelä sekä perussuomalaisten Sara Seppänen. Ainoastaan sosiaali- ja terveysministeri, perussuomalaisten Kaisa Juuso jätti vastaamatta kysymyksiin.
Kansanedustajista Kulmuni ja Juuso ovat torniolaisia, ja muut neljä rovaniemeläisiä.
Kannatatko Meri-Lapin siirtymistä Pohjois-Pohjanmaan maakuntaan?
Kukaan kyselyyn vastanneista Lapin kansanedustajista ei kannata Meri-Lapin kuntien irtautumista Lapista. Lapin aluevaltuuston puheenjohtajana myös toimiva Johanna Ojala-Niemelä vastaa, että kunnilla on itsehallintonsa puitteissa oikeus tehdä tällaisia selvityksiä, mutta hän toivoo, että Lapissa jatketaan yhteistyöllä eteenpäin yhteisen hyvinvointialueen rakentamisessa. Samaan suuntaan vastaa Katri Kulmuni.
– Lapin liiton hallituksen puheenjohtajana en toivo Lapin jakautumista, vaan yhtenäistä, toimivaa maakuntaa.
Kulmunin mukaan tosiasia kuitenkin on, että Meri-Lapissa sairaalapalveluissa ihmisten kulkusuuntaa on suurelta osin Ouluun, jos Kemistä heikennetään palveluita. Tämä seuraamus heikentäisi koko Lapin hyvinvointialuetta, ja tämä tulisi Kulmunin mukaan huomioida ilman hallinnollisia muutoksiakin.
Heikki Autto sanoo uskovansa, että Meri-Lapin ihmisten hyvinvoinnin turvaaminen ja alueen elinvoiman vahvistaminen onnistuu parhaiten osana Lappia. Sara Seppäsen mielestä Pohjois-Pohjanmaan kyljessä Meri-Lappi ei tulisi kehittymään parempaan suuntaan.
– Oulu on kasvukeskus ja Lapista erkaantuminen ei vahvistaisi Meri-Lapin asemaa, Seppänen sanoo.
Onko ajatus kuuden Lapin kunnan siirtymisestä Pohjois-Pohjanmaahan realistinen?
Markus Lohen mukaan ajatus ei ole realistinen, eikä maakuntia tai hyvinvointialueita kannata lähteä pilkkomaan pienemmiksi. Heikki Autton mukaan edellinen hallitus on päättänyt hyvinvointialueiden aluejaoksi maakuntajaon.
– Joten ei ole realistista että jotkin kunnat voisivat vaihtaa hyvinvointialuettaan, Autto vastaa.
Johanna Ojala-Niemelän mielestä Meri-Lapin irtautuminen ei olisi yksinkertaista ja sillä olisi heijastusvaikutuksia sosiaali- ja terveydenhuollon kysymysten lisäksi myös Lapin liittoon ja sen rahoitukseen. Sara Seppänen tuo Ojala-Niemelän kanssa yhdessä esille myös sen, että muutos vaikuttaisi myös vaalipiirijakoon.
Katri Kulmuni ei usko, että kaikki seutukunnan kuusi kuntaa olisivat välttämättä valmiita irtautumaan Lapista.
– Taloudellisia laskelmia kannattaa kyllä tehdä, koska Lapin hyvinvointialue ei ole niitä osaltaan kyennyt esittämään.
Uskotko, että Meri-Lapin kunnat saisivat turvattua sote-palvelunsa paremmin osana Pohjois-Pohjanmaata kuin Lappia?
Seppälä arvelee, että Meri-Lapin fyysinen läheisyys Ouluun voisi päinvastoin olla peruste karsia palveluita Meri-Lapissa. Ojala-Niemelä ei usko, että ruoho on vihreämpää aidan toisella puolella, koska Pohteen säästötavoitteet ovat myös suuret.
Myös Katri Kulmuni muistuttaa, että Pohteella on ristivetoa eri seutukuntien kesken ja omia isoja kiistoja esimerkiksi Raahen päivystyksen suhteen. Autton mukaan hyvinvointialueet toteuttavat lakisääteistä tehtäväänsä, ja on mahdotonta sanoa, onko Lapha parempi tai huonompi kuin Pohde.
Markus Lohi ei usko, että Meri-Lapin sote-palvelut paranisivat, jos kunnat kuuluisivat Pohteeseen. Kaikissa hyvinvointialueissa on edessä muutoksia ja uudistuksia.
– Olen käynyt keskusteluja Pohjois-Pohjanmaan päättäjien kanssa, ja käsitykseni mukaan erikoissairaanhoidon työnjaosta ja painopisteen siirtämisestä perustason palveluihin vallitsee samankaltainen ajattelutapa, Lohi sanoo.
Uskotko, että jos Meri-Lappi olisi osa Pohjois-Pohjanmaata, synnytystoiminta jatkuisi Kemissä?
Useampi kansanedustaja tuo esille sen, että synnytysmäärät ovat jatkuvasti laskeneet Lapissa, niin kuin muuallakin Suomessa, ja synnytyksiä pitää keskittää isoimpiin yksiköihin. Myös Pohteen alueella on lopetettu synnytykset Raahessa, Kuusamossa ja Oulaskankaalla, ja keskitetty ne OYS:aan.
– Synnytystoiminnan rajaksi on asetettu noin tuhat synnytystä vuosittain. Raja on sama kaikilla hyvinvointialueilla, Heikki Autto vastaa.
– Tosiasiat eivät muutu sillä että maakunta tai hyvinvointialue vaihtuisi, Lohi sanoo.
Johanna Ojala-Niemelä kertoo kahdesti järjestäneensä synnytysten jatkamiselle poikkeusluvan Kemiin, mutta ymmärtäneensä, ettei tämä hallitus enää myönnä poikkeuslupia.
– Virkavalmistelussa saimme selvityksen siitä, että lääkäreiden ammattikunta pitää 500 synnytyksen rajaa vuodessa sellaisena, ja että potilasturvallisuus ei vaarannu. Kun lapsia syntyy enää joka kolmannessa työvuorossa, niin rutiini katoaa, Ojala-Niemelä sanoo.
Kansanedustajista Seppänen ja Kulmuni toivovat Länsi-Pohjan synnytyksille jatkoa. Seppäsen mielestä Laphan pitäisi yrittää jatkaa Länskän synnytyksiä vuoden 2025 loppuun, koska poikkeuslupa on siihen saakka.
– Oulun yliopistollinen sairaala on tukenut pitkään Länsi-Pohjan synnytysosaston toimintaa, toisin kuin Lapin keskussairaala. Toivon, että synnytykset voisivat edelleen jatkua Kemissä eikä säästöjä aloitettaisi vastasyntyneistä ja äideistä, Kulmuni vastaa.
Onko irtautumisajatuksessa lopulta kyse skismasta Meri-Lapin ja Rovaniemen tai Meri-Lapin ja muun Lapin välillä?
Sara Seppänen sanoo kyllästyneensä tämän kaltaiseen keskusteluun vähäväkisessä maakunnassa
– Keskustelu on liian keskittynyttä Rovaniemeen ja Meri-Lappiin. Hyvinvointialueilla on kokonainen maakunta huolehdittavana.
Markus Lohen mukaan irtautumisajatuksen taustalla ei ole alueiden välinen skisma, vaan väärinymmärrys. Hän kertoo ymmärtävänsä ihmisten huolen palveluista ja elinvoimasta.
Ojala-Niemelän mukaan tätä pitäisi kysyä merilappilaisilta itseltään.
– Huomaan kuitenkin, että osalla on edelleen vaikeuksia hahmottaa, että nyt rakennetaan yhteisiä sosiaali- ja terveys sekä pelastuspalveluita koko Lapin alueelle Simosta Utsjoelle, eikä kuntakohtainen tarkastelu enää riitä, Ojala-Niemelä sanoo.
Autto sanoo, että tällainen ajatus on tullut vastaan tiedotusvälineiden kautta, mutta hän ei sitä allekirjoita. Kulmunin mukaan taustalla on pettymys työnjakoon.
– Työnjaossa on toistaiseksi esitetty säästöjä sairaaloiden välillä vain pienempään Länsi-Pohjan keskussairaalaan, Kulmuni sanoo.
Miten vastakkainasettelu Meri-Lapin ja Rovaniemen välillä voitaisiin lopettaa?
Sara Seppäsen mukaan on valitettavaa, että poliitikot lietsovat vastakkainasettelua.
– Pitäisi rakentaa yhteistyötä, ei kantaa mukana vanhoja kaunoja.
Markus Lohi toivoo viisaita ja maltillisia alueen päättäjiä, jotka kertovat ihmisille totuuden ja ovat samalla rohkaisevia.
– Pahimmassa tapauksessa vastakkainasettelu lietsoo vain vastareaktioita, ja lopputuloksena on kierre, josta ei hyödy kukaan. Jokaisen pitäisi myös pyrkiä miettimään miltä maailma näyttää toisen näkökulmasta, Lohi sanoo.
Katri Kulmuni toivoo mahdollisimman tasapuolisia päätöksiä koko Lappia ajatellen.
– Ei voida mennä niin, että yhtä seutukuntaa kuritetaan kerrallaan. Keskuskaupungit pärjäävät aina, mutta suurimpien kaupunkien pitäisi huomioida, että myös muut alueet pärjäävät, Kulmuni sanoo.
Autton mukaan olisi tärkeää, että alueen päättäjät tapaisivat enemmän toisiaan kasvotusten, ja myös virallisten kokoustilanteiden ulkopuolella.
– Sellaisissa tilanteissa keskinäinen luottamus todennäköisesti vahvistuisi ja ymmärrys lisääntyisi, että olemme kaikki Lapin asukkaat samassa veneessä ja meidän tulee soutaa samaan suuntaan, jotta voimme onnistua yhteisessä edunvalvonnassamme valtakunnallisesti.