Kristiinankaupungin kohdalla lähipalveluiden uhraaminen voi kostautua kalliisti

Yli sata kilometriä päivystykseen Pohjanmaan hyvinvointialueen ytimeen, Vaasan keskussairaalaan. Tämä on tilanne niiden Kristiinankaupungissa asuvien kohdalla, jotka epäonnekseen sattuvat tarvitsemaan kiireellistä hoitoa lauantaina. Omaa akuuttipäivystystä eli kiireellistä lääkärin vastaanottoa Kristiinassa ei enää lauantaisin ole. Sen Pohjanmaan hyvinvointialue lakkautti syksyllä.

Pohjanmaan hyvinvointialueen sopeuttamistoimia, joilla tavoitellaan mittavia säästöjä, on seurattu Kristiinassa kasvavan levottomuuden vallassa. Toistuvasti kaupunginhallitus on yrittänyt pysäyttää yhä uusien supistusten toteuttamisen vetoamalla hyvinvointialueen johtoon.

Vetoomukset ovat olleet tuloksettomia. Vähitellen sote-palveluita on siirretty yhä enemmän naapuripitäjän isoon, laajempaa väestöpohjaa palvelevaan Närpiön terveyskeskukseen. Nykytahdilla Kristiinankaupungissa realisoituu peloista pahin, terveyskeskuksen palveluiden alasajo.

Yhteisellä, maaliskuun alussa tekemällään vetoomuksella kaupunki ja kristiinalaisten kansalaisfoorumi yrittävät estää pahinta tapahtumasta. Niiden vaatimus on yksiselitteinen: Selkämeren terveyden perusterveydenhuolto eli Kristiinankaupungin terveyskeskus on säilytettävä. Pitkien etäisyyksien lisäksi vaatimuksen perusteina ovat kustannustehokkuus ja kielikysymykset.

Kristiinalaisten perusteluissa on järkeä. Pelkästään se, että kiireellistä hoitoa tarvitsevia kuljetetaan edestakaisin taksilla tai ambulanssilla Kristiinankaupungista Vaasaan maksaa vuosittain vähintään 600 000 euroa.

Se, että matkat maksaa hyvinvointialueen sijasta Kansaneläkelaitos, ei ole merkityksellistä. Molemmissa tapauksissa kaiken kustantamme me, veronmaksajat.

Jos tarkastellaan kokonaisuutta, on toimiva perusterveydenhuolto todennäköisesti kauaskantoisin ja kannattavin vaihtoehto, koska lähipalveluiden lakkauttaminen saattaa johtaa hoitoketjun heikkenemiseen ja erikoissairaanhoidon kustannusten paisumiseen entisestään. Siihen säästökohteita etsivällä hyvinvointialueella tuskin on varaa.

Vähätellä ei voi myöskään kielikysymystä. Kaikilla on lakisääteinen oikeus saada hoitoa omalla äidinkielellään.

Kyseenalaista on, saako suomenkielinen Närpiön terveyskeskuksessa palvelua suomeksi. Närpiössä äidinkielenään suomea puhuvat ovat noin 5 prosentin vähemmistö.

Kristiinankaupunki ei tietenkään ole yksin. Kaikkialla maassa hyvinvointialueet painivat saman ongelman kanssa. Säästöpaineet ovat paisuneet niin koviksi, että talouden tasapainottamiseksi palveluverkkoakin karsitaan.

Säästövimmassa vaarana on aina vauhtisokeus. Järkevästi toteutettujen lähipalveluiden uhraaminen on yleensä lyhytnäköistä. Ennen pitkää Kristiinan peruspalveluiden heikentäminen voi kostautua kalliisti, monella tasolla.

Kaupunkialue, jonka sote-palveluita jatkuvasti heikennetään, ei ole erityisen vetovoimainen ja kilpailukykyinen muuttoa harkitsevien silmissä.

Kirjaudu sisään

Kristiinankaupungin kohdalla lähipalveluiden uhraaminen voi kostautua kalliisti

Huomasitko, että voit nyt ottaa kiinnostavimmat aiheet seurantaan?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje