EK:n verojohtajan mukaan muutokset ovat paikoin kohtuuttoman suuria. Kaupunkitaloustieteen professorin mukaan uudistus on järkevä. Lehti koosti listan uudistuksen vaikutuksesta maapohjan verotukseen Vantaan, Espoon, Kirkkonummen, Kauniaisten ja Helsingin postinumeroalueilla.
Valmisteilla oleva kiinteistöverouudistus voi nostaa maapohjan kiinteistöveroa parillakymmenellä postinumeroalueella Vantaalla. Vastaavasti verotus voisi höllentyä viidellätoista postinumeroalueella.
Kovin nousu uhkaa Kivistön kiinteistönomistajia, jossa uudistus voisi kiristää maapohjan kiinteistöveroa vajaalla 50 prosentilla.
Ruskeasanta-Ilolassa sekä Ylästössä nousupaine on 40 prosenttia ja Vaaralassa sekä Kuusikko-Hakkilassa noin 36 prosenttia. Sen sijaan Kaivokselassa verotus laskisi noin 30 prosenttia, ja myös Pähkinärinteessä pudotus olisi yli 20 prosenttia.
Arviot käyvät ilmi Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) laskelmista. Niiden pohjana on EK on käyttänyt valtiovarainministeriön (VM) vuonna 2022 julkaisemia maapohjan verotusta koskevia tietoja.
(Löydät kaikki postinumerokohtaiset arviot tämän jutun lopusta.)
Kiinteistövero koostuu kahdesta osasta, eli maapohjan verosta ja rakennusten verosta. Rakennusten osalta VM ei ole julkaissut vaikutusarvioita.
Pitkään valmisteltua verouudistusta onkin arvosteltu arvioiden puutteellisuudesta. Vantaan Sanomien sisarlehti Länsiväylä julkaisee EK:n laskelmia maapojan verotuksen muutoksesta pääkaupunkiseudulta, jotta kiinteistönomistajat voisivat arvioida, miten muutos voi vaikuttaa eri alueilla.
Tällainen listaus on mielekäs siksikin, että rakennusten arvonmuutos ei tule olemaan verouudistuksessa niin suuressa roolissa kuin maapohjien arvojen päivitys. EK:n aineistosta käy ilmi, että Vantaalla maapohjan verotuksessa muutokset olisivat paikoin kymmeniä ja Kivistössä siis vajaa 50 prosenttia.Yhtä merkittäviä kiristyksiä olisi paikoin luvassa myös Helsinkiin, Espooseen ja Kirkkonummelle.
Espoon Westendissa maapohjan verorasitus voi nousta jopa yli 100 prosenttia nykytasosta. Tapiolan Otsolahdessa nousupaine on yli 54 prosenttia ja Länsikorkee-Suvikummussa liki 37 prosenttia.
Monella Espoon alueella maapohjan kiinteistöverotus voi laskea uudistuksen myötä. Näin kävisi EK:n arvion mukaan esimerkiksi Etelä-Leppävaarassa.Kirkkonummella kovimmat korotukset kohdistuisivat EK:n aineiston mukaan Luomaan, Upinniemeen ja Porkkalaan, joissa maapohjan kiinteistövero voisi kiristyä 45–48 prosenttia nykytasosta. Sen sijaan Gesterbyssä, Kylmälässä ja Masalassa verotus laskisi tuntuvasti.
Kauniaisten postinumeroalueella 02700 vero nousisi noin 5 prosenttia.
Osalla vero nousisi huomattavasti, osalla taas laskisi murto-osaan nykyisestä.
Verojohtaja Anita Isomaa, EK
Helsingissä jyrkin nousu tulisi Östersundomissa, joka maapohjan verotus EK:n lukujen perusteella kiristyisi yli 100 prosenttia. Kaivonpuiston ja Ullanlinnan alueella nousu olisi 54 prosenttia sekä Eiran ja Hernesaaren alueella 36 prosenttia.
Monella Helsingin arvoalueella, kuten Kaartinkaupungissa, Etu-Töölössä ja Tammisalossa, verorasite sen sijaan laskisi.
Osalla vero nousisi huomattavasti, osalla taas laskisi murto-osaan nykyisestä.
EK:n verojohtaja Anita Isomaa arvostelee kiinteistöverouudistusta tiukkasanaisesti. Uudistuksen yhtenä lähtökohtana on ollut, ettei se saa johtaa kohtuuttomiin muutoksiin kenenkään kiinteistöverossa. Näin uhkaa Isomaan mukaan kuitenkin käydä, sillä muutokset ovat paikoin suuria.
Isomaa huomauttaa, että kyse on myös kuntalaisten tasavertaisuudesta.
– Pääkaupunkiseudulla verouudistus kohtelisi saman kunnan asukkaita hyvinkin eri tavoin – osalla vero nousisi huomattavasti, osalla taas laskisi murto-osaan nykyisestä, Isomaa arvioi.
Uudistuksen tavoitteena on päivittää kiinteistöverotus vastaamaan nykypäivän kustannus- ja hintatasoa sekä alueellisia hintaeroja. Uudistuksen myötä kiinteistöjen verotusarvot heijastaisivat paremmin niiden käypiä arvoja.
Moni ekonomisti onkin pitänyt uudistusta tarpeellisena. Esimerkiksi Aalto-yliopiston ja Helsinki GSE:n kaupunkitaloustieteen professori Tuukka Saarimaa katsoo, että uudistus vie sekä kiinteistöverotusta että verotusta yleisestikin oikeaan suuntaan.
– Verotuksen painopisteen siirtäminen kiinteistö- ja etenkin tonttien verotuksen suuntaan on perusteltua ja järkevää. Hyötyjä maksaa -periaate toteutuu, jos tonttien arvot seuraavat markkina-arvoja lyhyehköllä viiveellä, Saarimaa kommentoi hiljattain viestipalvelu X:ssä.
Saarimaa sai tukea ekonomisti Juha Itkoselta, joka kertoi kannattavansa uudistusta, vaikka arvioi sen lisäävän hänen henkilökohtaista verorasitustaan.
– Veikkaanpa, että otan melko reippaasti takkiini tästä uudistuksesta, mutta silti on sanottava, että kiinteistövero on yksi vähiten huonoimmista veroista, Itkonen kommentoi X:ssä.
Uudistuksen lähtökohtana on, ettei se kasvata kuntien kiinteistöveron tuottoa, eli uudistus on kokonaisuutena veroneutraali.
EK:n Anita Isomaa näkee riskinä, että talousvaikeuksissa olevan kunnat hilaisivat verotusta jatkossa entistä korkeammalle. Siksi uudistuksessa pitäisi EK:n mielestä ottaa aikalisä, ja keskittyä nykyisen kiinteistöverojärjestelmän korjaamiseen.
– Se tarkoittaisi erityisesti syrjäseutujen rakennusten yliarvostustilanteisiin puuttumista. EK vaatii myös, että uudistuksen pohjana olevat tonttihintakartat pitäisi julkistaa, jotta uudistuksesta voitaisiin käydä perusteellinen keskustelu ennen päätösten tekemistä, Isomaa sanoo.
Maanmittauslaitos kertoi äskettäin, että tonttihintakarttoja on valmisteltu osana kiinteistöverouudistusta.
– Uudistuksen myötä ominaisuuksiltaan toisiaan vastaavat tontit saavat saman verotusarvon, jolloin niistä maksetaan kunnan sisällä samansuuruista veroa. Uudistus olisi merkittävä parannus verotuksen oikeudenmukaisuuden näkökulmasta, kommentoi Maanmittauslaitoksen johtava asiantuntija Arthur Kreivi tiedotteessa.
Maanmittauslaitoksen vastuulla on tuottaa hinta-aluekartat Verohallinnon käyttöön. Jatkossa tiedot voidaan päivittää vuosittain, jolloin verovelvollisten verotuskin voi muuttua.
Rakennusten arvojen määrittelyn uudistuksessa tekee Tilastokeskus.
Kiinteistöverouudistusta on yritetty tehdä usean hallituksen voimin, mutta valmista ei ole tullut. Nyt Petteri Orpon (kok.) hallituksen tavoitteena on, että valtaosa uudistuksesta olisi käytössä verovuonna 2026.
Lainsäädäntöneuvos Jukka Vanhanen VM:stä sanoo, että kiinteistöverotusta koskeva uusi lakiluonnos ei ole vielä lähtenyt lausuntokierrokselle. Tämän käynnistäminen on viivästynyt. Tavoitteena on, että lakiesitys annetaan kevätistuntokauden aikana.Vanhasen mukaan VM aikoo uudessa lakiluonnoksessa eritellä, miten uudistus kohtelisi eri rakennustyyppejä, kuten omakoti- ja kerrostaloja sekä liikekiinteistöjä.
Postinumeroaluekohtaisia arvioida ministeriö ei ole antamassa, vaan vaikutusarviot tulevat olemaan kuntakohtaisia. Näin tehdään, koska Vanhasen mukaan julkisuudessa on tehty harhaanjohtavia päätelmiä postinumerokohtaisista tiedoista.
Veronmaksajien keskusliiton ekonomisti Janne Kalluinen huomauttaa, että verouudistuksen on määrä tulla voimaan pitkän siirtymäajan myötä. Tämä osaltaan mutkistaa vaikutuslaskelmien tekemistä. Kalluisen mukaan tässä vaiheessa onkin vaikeaa sanoa, miten suuria muutokset olisivat euroissa.
Jos esimerkiksi otetaan tyypillisen 200-neliöisen omakotitalon kiinteistövero, joka nyt noin 1 500 euroa vuodessa, voi muutos tarkoittaa satojen eurojen veron kiristymistä tai laskua.
Janne Kalluinen sanoo odottavansa lisätietoa, kun uusi lakiluonnos tulee julki.
– Toivon, että lakiluonnoksessa ja hallituksen esityksessä on hyvät vaikutusarviot, Kalluinen sanoo.