Kotkalaisen Tommi Nuoliojan tulot ovat tällä hetkellä noin tuhat euroa kuussa. Hän on lomautettuna työstään pesuainetehtaalla. Vuokran ja sähkölaskun jälkeen hänelle jää noin 500 euroa käyttöön.
Hallituksen leikkaukset rokottavat ainakin hänen asumistukeaan muutaman kympin verran.
– Riittää vallan mainiosti, ei ole mitään ongelmia. Valitsee vain, missä asuu ja miten kuluttaa, niin ei ongelmaa, Nuolioja kuvailee omaa tilannettaan.
– Aion juoda vähemmän kaljaa, niin se on siinä.
Nuolioja muistaa hyvin vuoden 2008 ja finanssikriisin. Kotkassa kaatui yrityksiä ja huumeongelmat pahenivat. Nuolioja havahtui siihen, ettei talous toimi niin kuin sen pitäisi.
Nuolioja alkoi opiskella talousasioita ja tuli johtopäätökseen: valtion ylisuuri velka, velan korot ja jäykät työmarkkinat ovat ongelma.
– Koko yhteiskunta on juopunut halvasta velkarahasta, ja nyt tulee krapula, Nuolioja kuvailee.
Nuolioja on perussuomalaisten jäsen. Hän on ollut kaksi kertaa ehdolla kuntavaaleissa, vuonna 2017 kokoomuksen ja vuonna 2021 perussuomalaisten listalta.
Yhä useampi pienituloinen kannattaa oikeistoa
Poliittiset asenteet ovat viime vuosina muuttuneet entistä oikeistolaisemmiksi, ja suurimmat hallituspuolueet perussuomalaiset ja kokoomus saavat kannatusta myös pienituloisilta.
Niin voi päätellä Suomen kansallisen vaalitutkimuskonsortion vaalitilastoista, jotka kertovat, miten puolueiden kannatus jakautuu koulutuksen mukaan. Vaikka matala koulutus ei tarkoita suoraan pieniä tuloja, koulutus korreloi vahvasti tulotason kanssa.
Viime eduskuntavaaleissa 2023 SDP oli peruskoulun käyneiden suosikkipuolue. Perussuomalaisia äänesti kuitenkin aiempaa useampi pelkän peruskoulun tai toisen asteen koulun käynyt äänestäjä. Myös kokoomus nosti kannatustaan toisen asteen koulutuksen saaneiden parissa.
Myös päinvastaista kehitystä näkyy: vasemmisto saa entistä enemmän kannatusta korkeasti koulutetuilta.
Sopeutukset sinänsä näyttävät saavan selvästi enemmän kannatusta hyvätuloisilta kuin pienituloisilta. Tämä käy ilmi Uutissuomalaisen teettämästä kyselytutkimuksesta, jonka mukaan 44 prosenttia kaikista vastanneista hyväksyi ja saman verran ei hyväksynyt sopeutustoimia kuten palveluiden ja etuuksien leikkauksia ja veronkorotuksia. Kannatusta leikkauksille löytyi kuitenkin myös matalatuloisilta.
Samalla hallituksen leikkaukset osuvat erityisesti pienituloisiin.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, sosiaali- ja terveysministeriö sekä Kansaneläkelaitos ovat kartoittaneet leikkausten vaikutuksia. Ne arvioivat, että pienituloisuus kasvaa eniten nuorten aikuisten, yksin asuvien sekä yksinhuoltajien keskuudessa.
”Ajattelutapa ei saa olla niin, että voi elää liian leveästi muiden kustantamana”
Hämeenlinnalainen Santeri Kuusisto pitää itseään keskiluokkaisena, vaikka hänen palkkansa on selvästi alle suomalaisen mediaanin ja keskiarvon. Hän ei pidä itseään pienituloisena.
Kuusisto kannattaa hallituksen leikkaustoimia, vaikka ne tulevat osumaan myös häneen itseensä. Kuusisto jää kesällä työttömäksi nykyisestä kokin työstään.
– Vaikeat ajat vaativat vaikeita ratkaisuja. Ei ole helppoa kenellekään elää tukien varassa, mutta loppujen lopuksi talous tulee saada mielestäni nousuun. Jos nämä ovat ne toimet, joilla se tapahtuu, niin kyllä minä pidän niitä tarpeellisina.
Alla olevalla videolla Kuusisto ja Nuolioja kertovat, miksi kannattavat tiukkaa talouspolitiikkaa.
Kuusisto ajattelee, että valtion ja sen kansalaisten hyvinvointi perustuu vakaaseen talouspohjaan. Hyvinvoinnin ei pitäisi hänen mielestään perustua siihen, että valtio velkaantuu.
Kuusisto näkee, että työttömän tulisi saada tukea vain välttämättömyyksiin, mutta ei yhtään sen enempään.
– Tuet ovat kansalaisten kustantamia. Ajattelutapa ei saa olla niin, että voi elää liian leveästi muiden kustantamana. Se myös motivoi siihen, että töihin kannattaa mennä.
Tommi Nuolioja uskoo, että talous kohenisi etenkin yrittäjien tilannetta parantamalla. Niin syntyisi uusia työpaikkoja ja vaurautta. Hänestä erityisesti pienyrittäjien tilanne on kestämätön.
Nuolioja sanoo tuntevansa ihmisiä, jotka elävät sosiaalituilla ”aika leveästi”. Aivan kaikkia sosiaaliturvan leikkauksia Nuoliojakaan ei sulata, sillä osalla ihmisistä tilanne voi olla tiukempi, hän huomauttaa.
Hyvinvointivaltiota katsotaan kriittisin silmin
Kuusisto ja Nuolioja kuuluvat ajatuksineen matalapalkkaisten vähemmistöön. Entistä useampi kuitenkin ajattelee heidän tavoin, sillä poliittiset asenteet ovat muuttuneet.
Tulot ja ammattiasema ovat aina vaikuttaneet puoluekannatukseen, eikä yhteys ole kadonnut: vasemmiston kannattajat ovat selvästi oikeiston kannattajia pienituloisempia. Muut asiat ovat kuitenkin nousseet tulojen rinnalle, kertoo Helsingin yliopiston väitöskirjatutkija Theodora Helimäki. Esimerkiksi jako liberaalin ja konservatiivisen politiikan välillä on noussut entistä tärkeämmäksi.
Politiikka on viime vuosina kääntynyt selvästi oikealle, kertoo yleisen valtio-opin dosentti Hanna Wass. Siitä kertoo oikeistopuolueiden suosion kasvu, niin Suomessa kuin muissa länsimaissa. Oikeistolainen ajattelu puree etenkin nuoriin miehiin.
Siihen liittyy Wassin mukaan myös se, että ajatus hyvinvointivaltiosta on muuttunut. Entistä useampi ajattelee, että yhteiskunnan tuki täytyy ikään kuin ansaita esimerkiksi työtä tekemällä – hyvinvointivaltiolla ei ole varaa jakaa ilmaista rahaa.
Hallituspuolueet toistavat, että Suomen taloustilanne vaatii kuria ja menojen karsimista – ja tämä viesti kuulostaa kansalaisten korviin entistä vakuuttavammalta. Talouskuriajattelua voi Helimäen mukaan siivittää myös se, että eletään kriisiaikaa sodan ja maailmanlaajuisten talousvaikeuksien keskellä.
– Uskon, että sekin vaikuttaa siihen, että hyväksytään paljon kepeämmin vaikeitakin päätöksiä.
Kummeksuntaa ja haukkumista
Kuusiston kaveripiirissä on tulonsiirtojen varassa eläviä. Joskus hän kokee jäävänsä ajatustensa kanssa yksin.
– Jonkin verran tulee kavereiden kanssa näistä väännettyä, koska kannatan tällaista politiikkaa. Kyllä jonkin verran tulee kummeksuntaa, jos ei suoranaista vihaa.
Nuolioja sanoo puhuvansa taloustilanteesta ”koko ajan ja kaikkialla”. Joiltakin keskustelukumppaneilta tulee vastakaikua, toisilta haukkumista.
– Näistä on väitelty ja keskusteltu puolet koko eliniästä tässä vaiheessa. Ei tunnu missään, paksu nahka.
Yle pyysi maaliskuussa leikkauksia kannattavia pienituloisia kertomaan, miksi toivoo oikeistolaista talouspolitiikkaa. Nuolioja ja Kuusisto haastateltiin sitä kautta.
Keskustelu sulkeutui moderoinnin ruuhkautumisen vuoksi jo kello 18.00.