Euroopan keskuspankin uskotaan entistä varmemmin aloittavan koronlaskut kesäkuussa.
Vielä tänään EKP päätti pitää ohjauskorkonsa ennallaan.
Pääjohtaja Christine Lagarden mukaan inflaatio on hidastunut odotusten mukaisesti. Erityisen tarkasti seurattu palkkojen nousu on vaimentunut ja yritykset kattavat työvoimakulujen nousua tinkimällä omista voitoistaan.
Pääjohtaja Lagarden puhetta kuunnellaan rahoitusmarkkinoilla tarkasti ja sillä on suoraa vaikutusta markkinakorkoihin.
Nyt viesti oli odotettu, eikä suuria markkinareaktioita tullut. Euribor-koroissa markkinareaktiot nähdään vasta huomenna, kun korkotiedot päivittyvät.
Lagarde kiinnitti huomiota siihen, että euroalueen sisäinen hintojen nousupaine on pysynyt voimakkaana ja se pitää palvelujen hintojen nousua nopeana.
Pääanalyytikko: Asuntolainojen viitekorko 2% vasta ensi vuoden lopulla
EKP on viestittänyt rahoitusmarkkinoille, että se alkaisi laskea ohjauskorkojaan kesäkuussa. Danske Bankin pääanalyytikko Minna Kuusisto arvioi että, nyt odotukset kesäkuun koronlaskusta saivat vahvistusta.
– EKP ei suoraan sido käsiään tai anna selkeää lupausta, mutta aika vahva viesti tuli kuitenkin, Kuusisto tulkitsee.
Lagarde muotoili viestinsä näin:
– Jos EKP:n neuvoston päivitetty arvio inflaationäkymistä, pohjainflaation kehityksestä ja rahapolitiikan välittymisen voimakkuudesta lisää entisestään EKP:n neuvoston luottamusta siihen, että inflaatio lähenee tavoitetta kestävällä tavalla, rahapolitiikan nykyistä rajoittavuutta on asianmukaista vähentää.
EKP julkistaa kesäkuun korkokokouksen yhteydessä ennusteensa talous- ja inflaationäkymistä. Kuusisto uskoo, että uusien ennusteiden valossa korkoja voitaisiin hyvinkin laskea – mutta vain maltillisella 0,25 prosenttiyksikön vauhdilla.
– Ajattelemme, että niitä voisi tulla vielä tämän kesäkuun laskun jälkeen kaksi tämän vuoden puolella. Ja ensi vuonna mentäisiin samaa tahtia eli kerran vuosineljänneksessä lasketaan aina 0,25 prosenttiyksikköä kerrallaan, Kuusisto ennakoi.
Hänen arvioi, että vuoden euribor-korko voi olla tämän vuoden lopulla kolmen prosentin tuntumassa ja ensi vuoden loppupuolella kahden prosentin tienoilla.
Kuuntele, miten Danske Bankin Minna Kuusisto arvioi tulevaa korkokehitystä:
Inflaatio on hellittänyt
Koroilla pyritään nitistämään rajua hintojen nousua, joka sai vauhtia ensin koronakriisistä ja sitten Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan. Kovimmillaan euromaiden inflaatio oli lähes yksitoista prosenttia.
Keskuspankki aloitti nopean korkojen nostamisen runsas puolitoista vuotta sitten syksyllä. Korot nostettiin eurohistorian ennätystasolle neljään prosenttiin viime syyskuussa.
Nyt inflaatio on rauhoittunut, mutta jatkui silti lähes kaikissa euromaissa liian nopealla eli 2,4 prosentin vauhdilla tuoreimpien eli maaliskuun lukujen perusteella.
EKP:n tavoitteena on noin kahden prosentin inflaatio.
Yksi harvoista poikkeuksista on Suomi, jossa EKP:n käyttämä yhdenmukaistettu inflaatio oli maaliskuussa vain 0,7 prosenttia.
Suurista euromaista Saksassa inflaatio on yhä 2,3 ja Ranskassa 2,4 prosenttia. Italiassa hintojen nousu on rauhoittunut vain 1,3 prosenttiin.
Korkojen laskemisen kannalta on ratkaisevaa, millaista inflaation tulevaa kehitystä EKP odottaa.
Suomessa lainojen viitekorkona käytetään muita euromaita yleisemmin kahdentoista tai jopa kolmen kuukauden euribor-korkoja. Se tarkoittaa, että korkojen nousu tuntuu lainojen lyhennyksissä nopeammin kuin niissä maissa, joissa lainojen korot ovat tyypillisesti koko laina-ajan kestäviä kiinteäkorkoisia.
EKP:n ohjauskoroilla vaikutetaan markkinakorkoihin, kuten euriboreihin. Asuntolainoissa yleisimmin käytetty kahdentoista kuukauden euribor on jo ennakoinut EKP:n korkojen laskua. Viime vuoden lopun yli neljän prosentin tasosta se on laskenut, mutta on ollut viime päivät taas pienessä nousussa.