Suomalaisten keskuudessa elää sitkeänä myytti Euroopan unionin rikkaista pohjoisista ja köyhistä eteläisistä jäsenmaista.

Ensimmäiset ovat vastuullisia, jälkimmäiset leväperäisiä. Tämän uskomuksen allekirjoittaa moni suomalainen - mutta pitääkö se paikkansa?

Euroopan keskuspankin EKP:n tutkimusosasto on selvittänyt yhteisvaluutta euroon kuuluvien maiden kotitalouksien varallisuuseroja.

Tulokset saattavat yllättää.

Esimerkiksi kymmenen vuotta sitten suomalaisten kotitalouksien nettovarallisuuden keskiarvo oli 162 000 euroa.

Euroalueella - pois luettuna Irlanti ja Viro - kotitalouksien nettovarallisuuden keskiarvo oli pienimmillään 80 000 euroa ja suurimmillaan 710 000 euroa.

Äveriäimmät kotitaloudet löytyivät pankkiireistaan tunnetusta Luxemburgista.

Kun EU-komissio keskiviikkona julkisti esityksensä 750 miljardin euron koronaelvytyspaketista, Suomessa alkoi keskustelu, jossa pääosassa on ollut Italian ja Espanjan parjaaminen.

– Suomessa leipäjonot kasvavat. Suomessa työttömyys kasvaa. Pienituloisten ahdinko kasvaa. Koronakriisi on osunut tänne, Suomeen. Mitä tekee EU? Se pistää Suomen maksamaan miljarditolkulla Italiaan, Kreikkaan ja Espanjaan. Suomelle suunniteltu osa EU:ssa on ikuinen velkavankeus, kritisoi perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Tavio torstaina eduskunnan kyselytunnilla.

Elvytysrahaston suorat tuet maksettaisiin EU-maiden kesken yhteisvastuullisesti, mutta pysyvää yhteisvastuuta komissio ei esitä. Siksi komissio tulkitsee esityksensä olevan unionin perussopimuksen mukainen, osa niin sanottua kriisimekanismia.

Rahasto perustettaisiin komission markkinoilta ottamalla lainalla.

Ennemmin tai myöhemmin se johtaisi EU-jäsenmaksujen nousuun, koska lainat maksettaisiin takaisin EU-budjetin kautta vuosina 2028-2058.

Jos Suomen osuus avustuksista olisi komission esittämä noin 3,5 miljardia euroa, se tarkoittaisi, että Suomi maksaisi elvytyspaketista selvästi enemmän kuin hyötyisi siitä suoraan rahallisesti.

Tämä johtuu siitä, että kukin jäsenmaa vastaisi elvytysrahaston pääomasta EU-jäsenmaksunsa maksuosuuden mukaisesti. Vuonna 2018 Suomen siivu EU-budjetista oli 1,65 prosenttia.

Koronapaketissa elvytysrahaston koko olisi 560 miljardia euroa. Suomen maksuosuus siitä olisi nykyisillä jäsenmaksutasoilla noin 9,2 miljardia euroa.

Laskennallisesti Suomi jäisi lähes kuusi miljardia euroa tappiolle. Jos taakka jakautuisi 30 vuodelle, vuositasolla Suomelta menisi koronan seurauksena joitakin satoja miljoonia euroja lisärahaa EU:n kassaan.

Ei se paljolta kuulosta, vaikka poliittisesti kyse on isosta asiasta.

Mitä mainittujen Italian ja Espanjan kotitalouksiin tulee, niiden kotitalouksien nettovarallisuus oli viime vuosikymmenen alkaessa paljon suurempi kuin suomalaisten kotitalouksien: Italiassa keskimäärin 275 000 ja Espanjassa 291 000 euroa.

– Ehdotuksen mukaan Suomi maksaisi paketista merkittävästi enemmän kuin saisi avustuksia takaisin. Italia saisi 82 miljardia euroa tukia, Espanja 77, Ranska 39 ja Kreikka 23, perussuomalaisten Vilhelm Junnila ynnäili.

Kun turvapaikanhakijoita saapuu Suomeen vähän, perussuomalaiset keskittyvät kritisoimaan EU:ta. Vastaavalla politiikalla Timo Soini pohjusti jytkynsä ja nosti silloisen puolueensa hallitukseen asti.

Soinilaisen modernin rötösherraeurokriisi-populismin huippukohta koettiin 2. kesäkuuta 2013, jolloin perussuomalaiset osti 35 151,92 eurolla – Soini paljastaa summan Peruspomossa – Helsingin Sanomien etusivun ilmoitukselleen, jossa puolue kirjoitti ”Suomen kansalle”, että Suomi ei ollut saanut EU:n Kreikka-paketin rahoitusosuudelleen vakuuksia, vaikka pääministeri Jyrki Katainen (kok) ja valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd) olivat muuta väittäneet. Suomen tekemä tuottojenvaihtosopimus ei vastannut suomen kielen sanan ”vakuus” sisältöä.

Valtiovarainministeriö oli keväällä salannut sopimuksen julkisuuslain vastaisesti, mutta prosessioikeuden emeritusprofessori ja keravalainen perussuomalaisten kaupunginvaltuutettu Erkki Havansi oli laatinut salauspäätöksestä valituksen, joka meni toukokuussa läpi korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Kansalaisten silmissä hallituksen toimintaan yhdistyi rötösherramaisia piirteitä.

Perussuomalaisten kannatus oli Taloustutkimuksen mittauksessa 18,6 prosenttia (Yle 28.6.2013) ja kasvoi 1,2 prosenttiyksikköä toukokuuhun verrattuna.

Tuhannet EU-kriittiset suomalaiset rakastavat lomailua eteläisen Euroopan euromaissa.

Myös Kyproksen kotitalouksien nettovarallisuus näyttää EKP:n tilastoissa huimalta: 2010-luvun alussa sen keskiarvo oli 671 000 euroa.

Tilastot johtavat harhaan. Ne eivät kerro ihmisten kulutusmahdollisuuksista ja reaalisesta elintasosta kaikkea.

Kyproksessa, Italiassa ja Espanjassa kotitaloudet ovat kooltaan suurempia kuin useimmissa muissa euroalueen maissa, esimerkiksi Saksassa ja Suomessa.

Jos siis tarkasteltaisiin varallisuutta henkeä kohti eikä kotitaloutta kohti, erot maiden välillä olisivat pienempiä.

Välimeren maissa lahjat ja perinnöt ovat erittäin yleisiä. Tiiviit perheyhteydet johtavat siihen, että suvuissa kulkee sukupolvelta toiselle satoja vuosia vanhaa varallisuutta - varsinkin kiinteistöjä, esimerkiksi maatiloja.

Paperilla niiden tasearvo on usein suuri, mutta kiinteistöt eivät tunnetusti muutu hevillä muuksi aineelliseksi mammonaksi. Pikemminkin niistä koituu kuluja.

EKP huomauttaa, että varallisuushinnat vaihtelevat eri maiden välillä rajusti. Asuntomarkkinoiden sykliset nousut ja laskut vaikuttavat siihen, missä maissa asuvat nettovarallisuudeltaan äveriäimmät eurokansalaiset.

Saksa maksaa EU:n budjettiin joka vuosi miljardikaupalla enemmän rahaa kuin saa sieltä.

Silti saksalaiset kotitaloudet ovat paperilla verrattain köyhiä. Saksassa kotitalouksien nettovarallisuuden keskiarvo oli EKP:n tutkimuksessa 195 000 euroa.

Saksalaisten elintaso on silti korkeampi kuin Espanjassa.

– Tarvittaisiin syvältä luotaavaa sosiaaliturvajärjestelmän, verotuksen ja perintöasioiden tutkimusta, ennen kuin saksalaisten kotitalouksien alhainen nettovarallisuus voitaisiin selittää kattavasti. Kolme selvää syytä kuitenkin on: Saksassa 40 % kotitalouksista on yhden hengen talouksia (koko euroalueella 32 %), eli kotitalouksien pienuus vaikuttaa niiden varallisuuteen; vain 44 % kotitalouksista omistaa asuntonsa (koko euroalueella 60 %); ja asuntojen arvo on pienempi kuin muualla euroalueella, EKP:n tutkimusosasto arvioi.

Monin paikoin Suomea asuntojen hinnat laskevat, mutta ihmisten elintaso pysyy ennallaan.

Köyhtyvätkö suomalaiset?

Paperilla kyllä, käytännössä eivät.

Koronakriisi on runnellut Italiaa ja Espanjaa vakavammin kuin Suomea. Ne ovat väkiluvuiltaan aivan toista kokoluokkaa kuin pieni Suomi. Niiden tukeminen kymmenien miljardien korona-avustuksilla saattaa olla perusteltua.

– Tämän hallituksen linja on tukea vahvaa ja yhtenäistä Euroopan unionia, ja vahvaan ja yhtenäiseen Euroopan unioniin ei kuulu toimintatapa, jossa ajaudutaan pysyviin blokkeihin, jotka asettuvat toinen toistaan vastaan asiassa toisensa perään. -- Me emme kannata itä—länsi-jakoa tai etelä—pohjoinen-jakoa. Sen kaltainen olisi vaarallista meidän tavoitteellemme, Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Tytti Tuppurainen perusteli eduskunnassa.

Huomio kannattaa kiinnittää ilmaisuun ”vaarallista meidän tavoitteellemme”.

Kun Suomi ei ole puolustusliitto Naton jäsen, EU:n koossa pysyminen on meille elintärkeä kohtalonkysymys. Jos Suomi liittyisi läntisten maiden arvoyhteisöön Natoon, maamme kulloinenkin hallitus pystyisi avoimemmin ja rohkeammin pitämään puoliamme EU:n sisäisessä talouspolitiikassa.

Hallitusta ei silloin ahdistaisi ajatus EU:n katoamisesta.

Soini muuten tunnetaan ulkopolitiikan sisäpiirissä Nato-jäsenyyden kannattajana.

Kumpi on vauraampi - pohjoinen vai etelä?

Yksiselitteistä vastausta ei ole, koska vastaus on sidoksissa arvoihin ja koettuun elämänlaatuun.

Talouden mittareilla vauraus asuu siellä, missä yritykset menestyvät. Ne antavat ihmisille arjen turvaa ja tunnetta pysyvyydestä niin Italiassa kuin Suomessa.

Vielä on liian varhaista arvioida, missä maissa yritykset toipuvat parhaiten koronakriisistä.