Jari Lindströmin "Syvään päähän" -elämäkerta on katsaus poliittisen lähihistorian keskipisteeseen.
Kahden kauden kansanedustaja ja tuplaministeri Lindström käy läpi perussuomalaisen puolueen matkan jytkystä eduskuntaryhmän hajoamiseen ja hallituskriisiin sekä uuden puolueen perustamiseen ja tuhoon.
Kirja on myös koulukiusatun pojan kasvutarina. Lindström on kirjoittanut epätavallisen kertomuksen Voikkaan tehtaalta työttömäksi jääneen miehen matkasta maan työministeriksi ja edelleen nykypäivän työnhakijaksi.
Mutta Lindström jättää myös paljon kertomatta.
Soini olisi halunnut hallitukseen jo vuonna 2011
Perussuomalaisten pitkäaikaisesta puheenjohtajasta Timo Soinista on kerrottu kirjassa silmiinpistävän vähän. Siis miehestä, joka poimi omin käsin paperiduunarin politiikkaan ja lopulta ministeriksi.
Kysyttäessä Jari Lindström myöntää, ettei rökitä kirjassaan Soinia samaan tapaan kuin esimerkiksi perussuomalaisten meppiä Laura Huhtasaarta tai nykyistä puheenjohtajaa Jussi Halla-ahoa. Ei, vaikkei Soini mikään pyhimys olekaan.
– Olen pyrkinyt kertomaan Soinin piiloon jääneestä puolesta. Siitä puolesta, jossa mies jäi toisinaan myös häviölle muulle ryhmälle. Esimerkiksi vuonna 2011 Soini olisi halunnut viedä perussuomalaiset hallitukseen, mutta ryhmä torppasi tämän.
"Soini ja Huhtasaari menettivät kumpikin hermonsa"
Kaksi vuosikymmentä perussuomalaisia luotsanneen Soinin on väitetty johtaneen puoluetta itsevaltiaan ottein. Soinin johtamistyylistä Lindström kertoo niukasti, mutta jotain sentään.
– Soinilla oli toki merkittävä asema, ja usein asioista päättäminen viivästyi siksi, että piti saada Soinin mielipide tai siunaus asialle.
Halu hallita johti riitaan Soinin ja Jussi Halla-ahon taakse ryhmittyneen niin sanotun yhdeksikön välillä hallituksen maahanmuuttopolitiikasta. Yhdeksikkö uhmasi puheenjohtajaansa vuoden 2017 mullistavan puoluekokouksen kynnyksellä.
Lindströmin mukaan yhteenotto oli vakava varoitusmerkki eduskuntaryhmän tulevasta hajoamisesta.
Yhdeksiköllä Jari Lindström tarkoittaa nuivan eli maahanmuuttovastaisen ryhmän kansanedustajiaLaura Huhtasaarta, Jani Mäkelää, Juho Eerolaa, Olli Immosta, Teuvo Hakkaraista, Rami Lehtoa, Sami Saviota, Ville Taviota ja Jari Ronkaista.
Yhdeksikkö julkaisi oman tiedotteensa, jossa se esitti uhkavaatimuksen hallituskumppaneilleen keskustalle ja kokoomukselle. Tiedote kertoi, ettei Juha Sipilän (kesk.) hallituksen ajama sote-uudistus etenisi, ellei maahanmuuttopolitiikka tiukkenisi.
Soini vaati tiedotteen lähettäjiltä anteeksipyyntöä.
Huhtasaari otti asiassa avoimesti yhteen puheenjohtaja Soinin kanssa. Kumpikin menetti hermonsa täydellisesti, muistelee Jari Lindström kirjassaan.
– Soini oli aivan raivona. Seurasi helvetillinen mekkala. Soini vaati kaikilta anteeksipyyntöä haukuttuaan heidät ensin pystyyn, ja saikin melkein kaikki siihen suostumaan. Ainoa, joka ei pyytänyt anteeksi, oli Laura Huhtasaari.
Lindström pitää yhdeksikön toimintaa raukkamaisena "omaan pesään kusemisena".
– Sen sijaan en nähnyt enkä kuullut yhtään yhteenottoa Soinin ja Halla-ahon välillä.
Harjaamista riittää: kikkelikohu ja natsitervehdys
Kun paperimiehestä leivottiin ensimmäisellä kaudellaan eduskuntaryhmänsä puheenjohtaja, joutui hän setvimään ryhmänsä kansanedustajien mediaan vuotaneita törttöilyjä.
Puheenjohtaja Soini oli ehtinyt kyllästyä kommentoimaan "tötterö naaman edessä" kohuja, jotka liittyivät niin sanottuun H-linjaan eli Hakkaraiseen, Halla-ahoon ja Hirvisaareen.
James Hirvisaari erotettiin puolueesta ja samalla eduskuntaryhmästä, kun hän kuvasi vieraansa eduskunnan lehterillä tekemässä natsitervehdyksiä.
Kohut kaatuivat myös ryhmyrin niskaan.
Lindström kertoo joutuneensa selvittelemään kansanedustaja Teuvo Hakkaraisen humalaisia toilailuja. Puhelin hälytti itsepintaisesti kesken valiokuntakäsittelyn.
– Soittaja oli toimittaja Keskisuomalaisesta: ”Haluaisin kuulla teidän kommenttinne tähän Teuvo Hakkaraisen kikkelikohuun liittyen.”
Asian selvittelyyn osallistui lopulta myös Soinin luottomies, puolueen neuvonantaja Jukka Jusula.
– Alkoholilla oli ollut osuutta asiaan, ja sekavan tapahtumaketjun tuloksena Teuvon puhelimesta oli livahtanut eräälle naiselle aikamoisen epäsopivia kuvia.
Jukka Jusula laati suunnitelman kriisiviestinnälle. Teuvon nimissä kirjoitettiin tiedote: julkinen anteeksipyyntö Suomen kansalle.
Kikkelikohu ei jäänyt ainoaksi. Toinen alapäähän liittynyt kohu koski kristillisdemokraateista perussuomalaisten riveihin siirtyneen Toimi Kankaanniemen sopimattomia tekstiviestejä.
– Kesken hallitusneuvottelujen – eli puolueen historian tärkeimmän hetken – julkisuuteen tuli tieto, että perussuomalaisten kansanedustaja Toimi Kankaanniemi oli lähettänyt useille naisille ”nussittuna nukkuisit sikeästi” -tyyppisiä viestejä.
Smolnassa moni huokaisi syvään, muistelee Lindström.
– Mitä vittua Toimi! En tiedä, mitä Soini oli suunnitellut Toimin varalle hallituksessa, mutta varmasti merkittäviä tehtäviä, jotka pyyhittiin saman tien pöydältä pois, Lindström kirjoittaa kirjassaan.
"Herrat tuulettavat köyhien kustannuksella"
Hallitusneuvotteluissa perussuomalaiset joutuivat nielemään asioita, jotka söivät kannatusta. Kipeitä asioita Lindströmille ovat yhä työntekijöiden ja työttömien oikeuksia kaventaneet kiky ja aktiivimalli.
Lindström kertoo, että yhteiskuntasopimuksen syntymisen tuulettaminen nyrkkitervehdyksin Juha Sipilän(kesk.) ja Alexander Stubbin (kok.) kanssa, oli viestinnällinen virhe.
– Onkohan mikään asia mennyt koskaan tiedotuksellisesti niin päin helvettiä kuin tuo? Itse asia jäi täysin piiloon, ja pääasiaksi muodostui herrojen tuulettelu köyhien kustannuksella. Voi perkele! Miten olisi pienet nyrkkitervehdykset tähän kohtaan?
Lindströmin mukaan ensin perussuomalaiset, sittemmin siniset ja Lindström itse työministerinä joutuivat jatkuvasti viemään hallituksessa läpi päätöksiä, jotka suututtivat omat kannattajat.
Oikeusministerin vastuulle kuuluivat esimerkiksi kansalaisoikeudet. Sen myötä perussuomalaisten ryhmässä myrskyn synnytti sukupuolineutraali avioliittolaki.
Lindström esitteli lain, vaikka "ryhmässä loimusivat helvetin lieskat".
– Luulin, että minut teurastetaan ryhmässä. Itse ajattelen, että on sama, mitä aikuiset ihmiset tekevät keskenään.
Kahden salkun kantajan työtahti oli musertaa Lindströmin. Sekä oikeus- että työministerin tehtävät veivät hänet lopulta sairauslomalle uupumuksen ja vakavien fyysisten vaivojen vuoksi. Lindström jatkoi vaalikauden puolivälistä loppuun pelkästään työministerinä.
– Ryhmässä oli jo pitkin vaalikautta ollut tyytymättömyyttä, joka vain kasvoi, kun painavana pidetty oikeusministerin salkku meni uudelleen jakoon ja kokoomukselle.
Yleissitovuus – raja railona aukeaa
Lindström pohtii kirjassaan myös populistipuolueen vaikeutta tehdä politiikkaansa vallan kahvassa.
Lindströmin mukaan ainoa tapa heikentää nykyisiä perussuomalaisia olisi saattaa heidät hallitusvastuuseen.
Lindström sanoo myös, että työmarkkinapolitiikka ja sen myötä yleissitovuus ovat Jussi Halla-ahon heikko kohta.
– Epäilen Jussi Halla-ahon ja monen muunkin olevan vahvasti eri linjoilla kuin merkittävä osa duunareista, jotka perussuomalaisia äänestävät. Yksi sana: yleissitovuus. Halla-aho lipsautti – vai oliko se tarkoituksellista? – jo vuonna 2017 puheenjohtajakampanjansa aikana voivansa luopua yleissitovuudesta, Lindström kirjoittaa.
Lindströmin mukaan perussuomalaiset voisivat jopa hajota työmarkkinakysymyksiiin. Lindström moittii kirjassa myös pelon lietsontaa.
– Liikutaan jatkuvasti harmaalla alueella ja annetaan ymmärtää, vihjaillaan. Tosin osa heidän kansanedustajistaan ei enää edes vihjaile vaan puhuu suodattamatta.
Lindström on huolissaan siitä, että toista ihmistä kunnioittamaton keskustelu on lisääntymässä.
– Jos päättömillä, uhkaavilla ja rasistisilla kirjoituksilla ja puheilla saa lisää natsoja kaulukseen tai sankarin aseman, olemme aivan huutavassa hukassa.
Erosta päätettiin salanimellä varatussa kabinetissa
Jari Lindström raottaa vielä vallan kabinettien ovia.
Kun perussuomalaisten Jyväskylän puoluekokous oli valinnut Jussi Halla-ahon puolueen nokkamieheksi ja vaihtanut vanhan puheenjohtajiston täysin uuteen kuosiin, kolkutteli hallituskriisi ovella.
Halla-aho koetti pedata asioita niin, että hän olisi johtanut puoluetta Brysselistä.
– Laura Huhtasaaresta olisi tullut käytännössä ”maajohtaja”. Se oli monelle viimeinen pisara. Minulle ainakin.
Uutta ryhmää alkoivat kasata salassa valtiosihteeri Samuli Virtanen, ministereiden avustajat Petteri Leino ja Juha Halttunen sekä puheenjohtajakisan hävinnyt Sampo Terho.
Suomen poliittisen historian eriskummallisimmassa operaatiossa neuvoa kysyttiin myös eduskunnan entiseltä pääsihteeriltä Seppo Tiitiseltä.
Puoluekokouksen jälkeisenä tiistaina 20 perussuomalaista kansanedustajaa kokoontui Pufendorf-salanimellä varatussa hotellikabinetissa Helsingissä. He päättivät erota perussuomalaisten eduskuntaryhmästä ja perustaa uuden ryhmän.
Samaan aikaan hallituskriisi ajoi pääministeri Juha Sipilän toimittamaan hallituksen eronpyyntöä presidentti Sauli Niinistölle.
Sipilä pyörsi hallituksen eroaikeen, kun eroa hautoneiden perussuomalaisten salaisista neuvotteluista saatiin vahvistus sille, että riittävän moni edustaja siirtyy uuteen ryhmään.
– Tarkka tieto muutti hänen suunnitelmansa jättää hallituksensa eronpyyntö. Varsinkin, kun hän sai tietää, että lähtijöiden joukossa olivat kaikki ministerit ja puhemies Maria Lohela.
Sipilä tapasi perussuomalaiset ja uusi ryhmä jatkoi hallituksessa Uusi vaihtoehto -nimellä ja lopulta kehnoa kannatusta mittauksissa saavana Sininen Tulevaisuus -puolueena.
Vuoden 2019 eduskuntavaaleissa uusi puolue jäi ilman ainokaistakaan edustajaa.
– Kun ennakkoäänet tulivat, oli täysin selvää, että tämä oli niin sanotusti tässä. En ollut yllättynyt surkeasta tuloksestani enkä osannut olla pettynyt. En syytä ketään. En edes itseäni.
Rökäletuloksen jälkeen Lindström jätti EU-vaalit käymättä.
– Olisi ollut pelkkää rahan tuhlausta.
Jarpan ennustus: Perussuomalaisten johtoon "äijien äijä"
Eduskunnasta pudonnut entinen työministeri soitti työttömäksi jäätyään TE-toimistoon.
– Avulias naishenkilö meni hieman mykäksi, kun hänelle vihdoin selvisi, kuka on puhelimen toisessa päässä.
Lindström kirjoittaa saavansa kansanedustajan sopeutumisrahaa ensi vuoden heinäkuuhun saakka.
– Uskon, että minulla olisi vielä paljon annettavaa työllisyysasioissa. Tekisinkö sitä jopa työkseni? Aika näyttää.
Paperitehtaan miehenä tunnettua entistä ministeriä on myös kosiskeltu moneen puolueeseen. Intoa lähteä mukaan ei tällä hetkellä ole.
Muiden tekemisiä politiikassa Lindström katsastelee nyt vain kotisohvalta. Konkari veikkaa, että entisen puolueensa nykypuheenjohtajan Jussi Halla-ahon takana kärkytään jo.
Lindströmin mukaan Halla-aho ei ole samalla tapaa johtaja kuin Soini oli, vaan enemmänkin "kärkihahmo".
– Tuleeko joku muu Halla-ahon takaa ja vie puoluetta yhä syvemmälle kaiken vastustamisen syövereihin? Tulee. Joko Laura Huhtasaari tai Riikka Purra. Äijäpuolueen imagon saanut perussuomalaiset voi jossain vaiheessa olla naisen johtama. Ja tuo nainen voi olla äijempi kuin yksikään äijä.
Voit keskustella aiheesta torstaihin 21.5. kello 23 saakka.
Lue lisää:
Ylen dokumentti entisestä työministeristä Jari Lindströmistä: Unelma työstä