Artikkeli on yli 4 vuotta vanha

Roskaa ja tölkkejä kansallispuistossa, kivikasoja tunturissa – kestääkö Lappi massaturismia, vai ovatko edessä Balin ja Islannin ongelmat?

Matkailuyrittäjä kaipaa tiukempia sääntöjä, valvontaa ja rangaistuksia esimerkiksi roskaamisesta.

Lapin tunturimaisema ruskan aikaan.
Arktinen luonto on herkkä. – Miljoona jalanjälkeä hiekkarannalla on eri asia kuin miljoona turistia tunturissa, sanoo matkailuyrittäjä Mauri Kuru. Kuva: Yle/Ritva Tarkki
Jenni Mehtonen,
Antti Heikinmatti

Uutiset matkailun aiheuttamista haitoista roskan peittämine rantoineen ja saastuneine vesineen ovat tulleet yhä tutummiksi matkailun lisääntyessä maailmalla. Nyt samaa viestiä on alkanut kuulua myös Lapin erämaasta.

Yle kertoi tänä syksynä, kuinka järkyttävä näky kohtasi vaeltajia keskellä Lapin erämaata. Jätteitä oli levitetty pitkin luontoa, autiotuvilta löytyi ylipursuavia roskiksia sekä tyhjiä kalja- ja viinapulloja. Luonnosta löytyi myös risat sukat, tupakka-askin kuoret sekä kaljatölkkejä.

Viime viikkoina mediassa on ollut myös juttuja siitä, kuinka matkailijoiden tunturien laelle keräämät kivikasat muuttavat luontoa kansallispuistoissa (Lapin Kansa, juttu maksumuurin takana) ja ilmi on tullut myös suoranaista vahingontekoa.

Kolmannen polven matkailuyrittäjä, Destination Laplandin toimitusjohtaja Mauri Kuru vahvistaa, että tämäntyyppiset lieveilmiöt ovat nousseet huolestuttavasti esiin.

– Esimerkiksi Kellostapulin päällinen on käytännössä soralla, kun ihmiset ovat keränneet sinne niitä kivikasojaan. Siinä on kyse luonnosta vieraantumisesta ja siitä, että ei tiedetä esimerkiksi kansallispuiston sääntöjä, Kuru sanoo.

Hänen mukaansa Lapin matkailun kohdalla ei voi puhua massaturismista tai sen haitoista, vaan kyse on siitä, että arktisen luonnon herkkyys on aivan eri luokkaa kuin vaikkapa etelän hiekkarannoilla.

Onko miljoonamassojen tavoittelu kestävää?

Varoittavat esimerkit turismin kasvusta on Lapissa tiedostettu. Lapin yliopistossa on keskitytty muun muassa matkailun hallitun kasvun tutkimiseen, jotta ainakin pahimmat sudenkuopat voitaisiin välttää, kertoo matkailututkimuksen lehtori Minni Haanpää Lapin yliopistosta.

– Monesti kun mietitään niitä uhkakuvia, nousee puheisiin esimerkiksi Islanti. Mutta jos asioihin herätään riittävän ajoissa, niin uskon, että voimme kasvaa hallitustikin. Täytyy pyrkiä miettimään, mitkä ovat seuraukset ja miten niitä voidaan suitsia, Haanpää sanoo.

Viime vuonna Lapissa rekisteröitiin kolme miljoonaa yöpymistä ja vuosikymmenen päähän tavoitteeksi on asetettu viisi miljoonaa. Tämä asettaa haasteita alueen kantokyvylle. Mutta pitäisikö Lapissa ylipäätään tavoitella miljoonien turistien massoja?

Matkailututkimuksen lehtori Minni Haanpää ei halua tätä arvioida.

– Matkailu voi kasvaa sen verran, että se pysyy kestävällä tasolla paikallisten ja luonnon näkökulmasta, Haanpää muotoilee.

Matkailuyrittäjä Mauri Kurun kanta miljoonayleisöjen tavoitteluun on selvä: siinä ei ole luonnon kestävyyden näkökulmasta mitään järkeä.

"Roskaamisesta pitäisi sakottaa"

Kasvavan turistimassa ohessa lisähaasteita Lapin matkailulle aiheuttavat itsenäisesti saapuvat omatoimimatkailijat, joille ohjeistus Lapin luonnossa toimimisesta pitäisi saada perille. Haanpään mielestä tässä on haastetta Lapin matkailualalle.

– Jatkossa matkailijavirtojen ohjailemiseen tarvitaan ehkä isompia panostuksia, jos matkailijamäärät vielä kovasti kasvavat, Haanpää pohtii.

Hänen mukaansa matkailuyritysten viesti on sinänsä yksinkertainen – vaikeus tulee siitä, miten yksittäiset matkailijat monimuotoisessa viestintäkentässä tavoitetaan. Tässä ratkaisuna voivat olla erilaiset digitaaliset viestintäkanavat.

Haanpää kertoo viestintäesimerkin Ylä-Lapista.

– Inarissa esimerkiksi on tehty ihan ohjeistukset, joilla pyritään tuomaan matkailijoiden tietoon, miten käyttäytyä luonnossa ja myös silloin, kun liikkuu kylällä. Ettei esimerkiksi kuvaa paikallisten ikkunasta sisään, Haanpää kertoo.

Kivirakkaa
Kivirakkaan ei pitäisi kajota kansallispuistoissa eikä muuallakaan. Kuva: YLE / Sirkku Savusalo

Myös Kurun mielestä sääntöjen pitäisi olla kirkkaasti selvillä niin Lapissa matkaileville omatoimituristeille kuin palveluja tarjoaville matkailuyrityksillekin. Hän kaipaa myös tiukempaa suhtautumista piittaamattomuuteen ja sääntörikkeisiin.

– Esimerkiksi roskaamisesta pitäisi voida sakottaa. Matkailuyritysten pitäisi tuntea oma vastuunsa siitä, että noudatetaan määräyksiä ja esimerkiksi kunnioitetaan paikallisia toimintatapoja ja kulttuuria, Kuru sanoo.

Pidempi viipymä olisi parempi

Lapin liitto on julkistanut juuri uuden matkailustrategian, jossa huomioidaan kestävän kehityksen periaatteet. Matkailuasiantuntija Satu Luiro Lapin liitosta kertoo, että tarkoituksena on että matkailijoille voitaisiin tarjota vastuullisia ja kestäviä matkailupalveluita.

– Voimme ohjata matkailijoita enemmän tietyille reiteille, pitää reiteistä huolta ja kehittää joukkoliikennettä, jolloin se turistimassa on hallittavissa. Palveluiden kautta voimme viestiä matkailijoille, miten me toimimme vastuullisesti ja myös miten hän voi toimia Lapissa vastuullisesti, Luiro sanoo.

Yhtenä keinona luonnon kuormituksen vähentämiseen matkailutoimijat näkevät myös turistien viipymien pidentämisen, mikä tarkoittaa vähemmän yksittäisiä matkailijoita ja siten vähemmän lentoja hotellien täyttöasteen kärsimättä.

– Tulevaisuudessa esimerkiksi ympärivuotisuutta pitää kehittää, jolloin kysyntä sijoittuu tasaisemmin koko vuodelle, Luiro sanoo.

Kuinka paljon matkailua Lappiin mahtuu? Keskustele aiheesta klo 22 asti.

Lue myös:

Thomas Cookin konkurssi iskee ison loven Lapin matkailuun

Ulkomaalaisen unelma on paikallisen painajainen – Pohjoisen kylässä ilotulitetaan turistien iloksi kaksi kertaa viikossa

Pihoilla pyörivät ja sopimattomasti käyttäytyvät turistit aiheuttavat harmaita hiuksia pohjoisessa – Inarin kunta laati matkailijoille ohjeet

Suosittelemme