Artikkeli on yli 2 vuotta vanha

Jyväskylä-Helsinki-lennoille on saatava valtion tukea, sanovat Keski-Suomen kansanedustajat – vain Rantanen ja Forsgrén eri linjoilla

Maakunnan saavutettavuus ja elinvoiman säilyminen nousivat esiin perusteluissa.

Bella Forsgrén.
Bella Forsgrénin (vihr.) mielestä Keski-Suomen elinvoimaa on rakennettava ensisijaisesti raideliikenteellä. Kuva: Simo Pitkänen / Yle
Saara Heiskanen

Lähes kaikki Keski-Suomen kansanedustajat kannattavat valtion tukea Jyväskylän ja Helsingin väliselle lentoliikenteelle, selviää Ylen kyselystä kansanedustajille.

Tuen tarvetta perustellaan maakunnan saavutettavuudella ja sillä, että lentoliikenteen toipuminen koronaviruksen vaikutuksista voi viedä useita vuosia.

Vain SDP:n Piritta Rantanen oli muiden kanssa suoraan eri mieltä. Rantasen mukaan lentoliikennettä tulee tukea korona-ajan yli, mutta ei sen jälkeen.

– Olen ehdottomasti sitä mieltä, että saavutettavuudesta koko maakunnassa on pidettävä huoli, mutta se on katsottava kokonaisuutena. Siinä on otettava huomioon raideliikenne, kumipyöräliikenne ja lentoliikenne.

Piritta Rantanen ja Noora Koponen eduskunnassa 12.9.2019
Jämsässä asuvan Piritta Rantasen (sd.), kuvassa vasemmalla, mielestä lentoliikenne ei palvele kaikkia. Kuva: Pekka Tynell / YLE

Rantasen mielestä lentoliikenteen on toimittava markkinaehtoisesti sitten kun korona hellittää. SDP:n Riitta Mäkinen oli puoluetoverinsa kanssa hieman eri linjoilla.

– Niin kauan kuin lennot maailmalle ovat tauolla, vuoroja tuskin saadaan markkinaehtoisesti kannattaviksi. Tähän toki tulee pyrkiä. Valtiolla tulee kuitenkin olla valmius tukea myös pidemmän aikavälin ratkaisuja, jos sille ilmenee tarvetta, Mäkinen toteaa.

Riitta Mäkinen kiipeää Jyväskylän kaupungintalon portaita.
Riitta Mäkisen (sd.) mielestä on erittäin hienoa, että valtion velvoitteen ja rahoituksen myötä lennot Jyväskylän ja Helsingin välillä jatkuvat. Kuva: Niko Mannonen / Yle

Rantanen arvelee erimielisyyden johtuvan siitä, että jämsäläisenä hän katsoo asiaa eri tavalla, kuin se pohjoisemmassa nähdään.

– Lentoliikenteen merkitys eteläiseen Keski-Suomeen ei ole niin merkittävä. Mutta ymmärrän hyvin sen, että sillä on iso merkitys Jyväskylälle ja pohjoiseen Keski-Suomeen.

“Lentoasema on pidettävä toimintavalmiudessa”

Moni kansanedustajista uskoo, että lennot saadaan kyllä markkinaehtoisesti kannattaviksi, mutta ehkä vasta vuosia koronatilanteen jälkeen.

Tätä mieltä olivat esimerkiksi perussuomalaisten Jouni Kotiaho ja Toimi Kankaanniemi.

– On selvää, että lentoliikenteen elpyminen liiketoiminnallisesti kannattavaksi Jyväskylään ja muille maakuntakentille ei tapahdu kovin nopeasti. Tämän ”väliajan” lentoliikenne on turvattava valtion tukemana niin sanotulla ostopalveluperiaatteella, Kotiaho toteaa.

Jouni Kotiaho.
Jouni Kotiaho (ps.) mukaan on varauduttava siihen, että lentoliikenteen elpymisessä voi mennä useampi vuosi. Kuva: Simo Pitkänen / Yle

Kankaanniemen mielestä on tärkeää, että Jyväskylän lentoasema pidetään toimintavalmiudessa.

Hän uskoo, että kannattavuus löytyy, kun lippujen hinnat ja aikataulut asetetaan optimaalisiksi ja lentokoneet ovat sopivan kokoisia.

“Kolmessa tunnissa päästävä Helsingistä Jyväskylään”

Keski-Suomen saavutettavuus nousi kansanedustajien vastauksissa esiin.

Esimerkiksi keskustan Anne Kalmari pitää valtion tukea tarpeellisena niin kauan, kunnes raideliikenne saadaan kulkemaan alle kolmessa tunnissa Helsingin ja Jyväskylän välillä.

– Lentoliikenne on todella tärkeä maakunnan kehittämisen kannalta. Tulen vaatimaan sitä joka käänteessä niin, että maakunnan saavutettavuus pitää olla taattu, ja silloin tuki voi olla tarpeen myös koronaviruksen jälkeen.

Kansanedustaja Anne Kalmari istuu kotona pöydän äärellä.
Anne Kalmari (kesk.) toivoo, että tulevaisuudessa raideliikenteestä saadaan riittävän nopeaa. Kuva: Niko Mannonen / Yle

Myös kokoomuksen Sinuhe Wallinheimo mainitsi kolmen tunnin aikarajan. Hänen mielestään Helsingistä kaikille maakuntakentille on turvattavat lentoliikenteen vuorot alle kolmessa tunnissa.

– Kaikki muut vaihtoehdot vähentävät maakuntakeskusten elinvoimaa, Wallinheimo sanoo.

Forsgrén kahden vaiheilla

Vihreiden Bella Forsgrén jäi vastauksessaan kahden vaihtoehdon väliin.

Hänen mukaansa Keski-Suomen lentoliikenteellä on rooli elinvoiman kasvattamisessa ja ylläpitämisessä, ja ilman tukea alalla on vaikeuksia selviytyä koronan jälkimainingeissa.

– Ensisijaisesti elinvoimaa pitäisi kuitenkin rakentaa raideliikenteen kautta, erityisesti ilmastonmuutoksen näkökulmasta.

Finnairin matkustajakone rullaa talvisella kiitotiellä.
Korona-aikana liikenne Tikkakosken lentokentällä on ollut vähäistä. Kuva: Isto Janhunen / Yle

Matkustajien määrä Jyväskylän lentoasemalla on laskenut jo pitkään (Finavia).

Vielä 2000-luvun alussa Tikkakosken terminaalin läpi kulki yli 200 000 matkustajaa kansainväliset asiakkaat mukaan lukien. Vuonna 2019 määrä oli enää 66 000.

Korona on vetänyt matkustajien määrän minimiin. Tämän vuoden alusta maaliskuun loppuun Jyväskylän lentoasemalla on vieraillut vain 81 matkustajaa.

Voit keskustella aiheesta 9.4. klo 23.00 saakka.

Suosittelemme