Pääministeri Sanna Marin (sd) puolusti jälleen torstaina Ilta-Sanomien aluevaalien kaksintaistossa hallituksen tekemiä toimia hoitojonojen lyhentämiseksi sekä hallituksen valmistelemaa hoitotakuuta, jonka nojalla kiireettömään hoitoon pääsisi jatkossa seitsemässä vuorokaudessa.
– Kun hallitus aloitti työnsä, noin 40 prosentilla alueista päästiin viikon sisällä hoitoon. Nyt tuo luku on 60 prosenttia. Eli merkittävää parantumista on jo tapahtunut.
Tiistaina MTV:n aluevaalitentissä Marinilta kuultiin samankaltainen väite.
– Tällä vaalikaudella olemme jo parantaneet hoitoon pääsyä. Kun hallitus aloitti työnsä, reilu 40 prosenttia pääsi viikon sisällä hoitoon. Nyt tuo luku on 60 prosenttia. Paljon on jo tehty ja paljon on vielä tekemättä, Marin sanoi.
Marin kertoi IS:n tentissä lukujen perustuvan sosiaali- ja terveysministeriön (STM) arvioon.
Pääministerin taistelupari tentissä, kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo kuitenkin väitti, etteivät Marinin väitteet pidä paikkaansa.
– Teille on ilmeisesti avustaja-armeija antanut tarkoituksenmukaisesti hyvät luvut, koska THL:llä on myös toiset luvut hoitoon pääsystä, jossa on paljon laajempi otos, ja ne näyttävät aivan muuta. Hoitoon pääsy ei ole parantunut yhtään tällä kaudella, Orpo sanoi.
Lue lisää: VATT: Hallituksen esitys hoitotakuusta epärealistinen – ”Rahallisia vaikutuksia mahdoton arvioida”
Marinin mainitsemat luvut perustuvat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tilastoihin.
THL:n mukaan vuonna 2019 perusterveydenhuollon avosairaanhoidon lääkärin kiireettömän käynnin odotusaika oli alle viikon verran hoidon tarpeen arvioinnista 42,8 prosentissa toteutuneista käynneistä.
Lokakuun 2021 vastaava luku oli THL:n tilastojen mukaan 61,5 prosenttia, kuten Marin sanoo.
Raportti kattaa THL:n kehittämispäällikön Kaisa Möllärin mukaan kuukaudesta riippuen 20-30 prosenttia avosairaanhoidon kiireettömistä käynneistä. Esimerkiksi lokakuussa 2021 hoitoonpääsytietojen osuus oli 20 prosenttia kaikista käynneistä.
Orpon mainitsema kattavampi THL:n tilasto sen sijaan mittaa odotusaikaa ensikontaktista terveyskeskuksen kiireettömään avosairaanhoidon lääkärikäyntiin. Ei hoidon tarpeen arvioinnista.
Orpon esille tuomissa luvuissa ei ole Möllärin mukaan kyse THL:n ”virallisesta raportista”, vaan taustaraportista.
– Siinä on mukana kaikki kiireettömät käynnit, esimerkiksi kontrollikäynnit ja seurantakäynnit. Ne eivät kuitenkaan kuulu viralliseen hoitotakuun seurannan piiriin, Mölläri sanoo.
Sosiaali- ja terveysministeriön lääkintöneuvos Tapani Hämäläinen sekä Kuntaliiton asiantuntijalääkäri Tuula Kock suhtautuvat joka tapauksessa THL:n tilastoihin hoitotakuusta erityisellä varauksella.
– Kaikki laulavat nyt näistä prosenttiluvuista, vaikka tosiasiallisesti kukaan ei tiedä, mitä luvut ovat syöneet, Kock sanoo.
Ensinnäkin Kock muistuttaa, että THL:n tilastoissa on kyse ainoasta käytettävissä olevasta asiaa selvittävästä tilastopohjasta. Hänen mukaansa tilastoissa on ongelmia etenkin siinä, miten luotettavasti tieto tosiasiallisesti siirtyy kunnista THL:een.
– Tässä on ollut toistuvasti ongelmia, yleensä kun tulee tietojärjestelmäpäivityksiä. Suomeksi sanottuna, tieto on reikäistä ja siihen täytyy suhtautua tietyllä varauksella. Ei voi sanoa, että tilasto on ihan metsässä, mutta sanon nyt kuitenkin niin, että siihen on syytä suhtautua varauksella.
Myös Hämäläinen puhuu tilastojen luotettavuuden ongelmista.
– Siellä on isoja ongelmia tiedon raportoinnissa käynneistä, että saadaan tieto rekistereihin. Kaikki luvut eivät ole yhtä luotettavia. Mutta se on paras tietopohja, joka meillä on.
THL:n Mölläri myöntää, että potilastietojärjestelmissä olevat ongelmat ja kirjaamisen haasteet on tunnistettu.
– Järjestelmien käytettävyyttä ja kirjaamista on parannettu huomattavasti eri sote-alueilla kahden viime vuoden aikana. Tämän ovat mahdollistaneet hallituksen kehittämisohjelmat. Esimerkiksi Tulevaisuuden sote-keskus -ohjelmalla on tässä suuri merkitys, Mölläri sanoo.
Joka tapauksessa prosentit alle viikossa hoitoon päässeistä ovat tämän vaalikauden aikana kasvaneet. Kuinka paljon tästä on kiittäminen hallitusta?
Hoitoon pääsyä on pyritty kuluvalla hallituskaudella parantamaan mittavalla Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -kehittämisohjelmalla, joka saa valtionavustusta.
Viime joulukuussa hyvinvointialueille jaettiin 141 miljoonaa kehittämisrahaa ja vuonna 2020 noin 70 miljoonaa, jolla kehitetään terveyskeskusten toimintaa. Tämän vuoden painopisteitä on muun muassa hoidon saatavuuden kehittäminen.
Hämäläisen mukaan hallituksen toteuttamilla kehittämistoimilla on oma osansa lukujen paranemisessa. Kuinka suuri, sitä on mahdoton sanoa.
Sekä Kock että Hämäläinen nostavatkin esille koronan ja toteavat, että epidemia vaikuttaa ja on vaikuttanut voimakkaasti lukuihin.
Kun koronaepidemia alkoi, hävisi samalla myös kiireettömän hoidon kysyntä, sillä ihmiset eivät uskaltaneet liikkua yhtä paljon.
– Korona vaikeuttaa arviota siitä, missä suhteessa kehittämistoimet ovat tosiasiallisesti parantaneet tätä tilannetta vuoteen 2019 verrattuna, Hämäläinen sanoo.
– Alkuvaiheessa potilaat eivät edes hakeutuneet hoitoon, vaan antoivat työrauhan koronanhoitoon. Nyt korona taas työllistää niin paljon, että on pakko siirtää voimavaroja koronaan.
Myös THL:n Mölläri myöntää tämän.
– Terveyskeskusten takaisinsoittopalvelu on rapautunut koronan vuoksi. Kuinka paljon on niitä, jotka eivät saa mitään apua, Mölläri kysyy.
Tämä ei näy tilastoissa. Tilastossa näkyvät vain toteutuneet käynnit, joille on tehty hoidontarpeen arviointi.
Kockin mukaan lukujen paraneminen ei juuri johdu hallituksen toimista, vaan toiminnasta kunnissa.
– Toki se näyttää hyvältä, jos luku on kasvanut. Mutta siinä täytyy toden totta huomioida, mikä on kysyntä ja tarjonta.
– Samaan aikaan on tietoa siitä, että ei pystytä vastaamaan puheluihin tai soittamaan takaisin. Helsingissä on julkisella puolella takaisinsoittopalvelu ruuhkautunut etenkin hammashoidossa. Vedä tästä sitten johtopäätöksiä. Ei tämä nyt hallituksen toimesta johdu, vaan koronasta ja toiminnasta kunnissa, Kock sanoo.
Fakta
Perusterveydenhuollon avosairaanhoidon lääkärien kiireettömien käyntien lyhyet odotusajat kunnittain
(alle viikko hoidontarpeen arvioinnista, prosenttiosuus toteutuneista käynneistä, lokakuun 2021 tilanne)
Akaa 40.9
Askola 100
Enontekiö 83.8
Espoo 71.1
Eura 57.9
Eurajoki 66.9
Evijärvi 13.9
Hailuoto 43.3
Hamina 80.3
Hanko 63
Harjavalta 78.7
Hartola 46.7
Hattula 100
Hausjärvi 54
Heinola 100
Heinävesi 85.3
Helsinki 67.8
Hirvensalmi 75
Hollola 52.3
Huittinen 83.3
Hyvinkää 71.8
Hämeenkyrö 60.8
Hämeenlinna 25
Iisalmi 77
Iitti 87.7
Ikaalinen 56.6
Imatra 40.5
Inari 27.6
Inkoo 60.4
Isokyrö 100
Janakkala 42.9
Joensuu 85.9
Joroinen 40
Juuka 83.9
Juupajoki 54.3
Juva 69.2
Jyväskylä 57.7
Jämsä 76.6
Järvenpää 83.3
Kaarina 32.9
Kaavi 58.8
Kajaani 100
Kalajoki 49.7
Kangasala 57.6
Kangasniemi 100
Kankaanpää 22.2
Kannonkos 18.5
Karijoki 100
Karkkila 19.8
Karstula 22.7
Kaskinen 40
Kauhajoki 100
Kauhava 15.3
Kauniainen 100
Kaustinen 86.8
Keitele 18.2
Kemi 44.4
Kemijärvi 73.7
Keminmaa 35.7
Kemiönsaari 53
Kerava 52.6
Kihniö 55.6
Kinnula 30.2
Kirkkonummi 33
Kitee 91.5
Kiuruvesi 64.8
Kokemäki 76.8
Kokkola 48.4
Kolari 100
Konnevesi 100
Kontiolahti 94.7
Koski Tl 100
Kotka 62.9
Kouvola 41.2
Kristiinankaupunki 94.6
Kruunupyy 45.2
Kuopio 46
Kurikka 85.2
Kustavi 62.9
Kuusamo 38.7
Kyyjärvi 20
Kärkölä 77.2
Kärsämäki 100
Lahti 68.3
Laihia 33.3
Laitila 33.3
Lapinjärvi 54.9
Lappeenranta 51.9
Laukaa 81.8
Lemi 28.6
Lempäälä 23.7
Leppävirta 25.6
Lestijärvi 100
Lieksa 71.1
Lieto 61.9
Liminka 50
Liperi 78.8
Lohja 49.4
Loimaa 11
Loppi 37.1
Loviisa 58.1
Luhanka 100
Lumijoki 100
Luumäki 42.9
Marttila 100
Masku 40.2
Merijärvi 50
Miehikkälä 33.3
Mikkeli 56
Muonio 82.6
Mustasaari 69.2
Mynämäki 42.1
Myrskylä 100
Mäntsälä 93
Mänttä-Vilppula 62
Naantali 24.7
Nakkila 69.8
Nivala 12.1
Nokia 44
Nousiainen 46.1
Nurmes 64.1
Nurmijärvi 65.6
Närpiö 41.6
Oripää 13.9
Orivesi 56.2
Oulainen 21.4
Oulu 50
Outokumpu 90.7
Paimio 24.6
Parainen 53.8
Parikkala 32.1
Parkano 41.4
Pelkosenniemi 60.6
Pello 30.3
Perho 82.4
Pertunmaa 59.1
Petäjävesi 100
Pieksämäki 42.3
Pielavesi 42.9
Pihtipudas 8.7
Pirkkala 43.7
Polvijärvi 62
Pori 29
Pornainen 75.1
Posio 12.8
Pudasjärvi 57.8
Punkalaidun 60
Puumala 68.7
Pyhtää 77.8
Pyhäjärvi 100
Pyhäranta 74.2
Pälkäne 61.5
Pöytyä 41.7
Raahe 93.3
Raasepori 31.6
Raisio 34.2
Ranua 85.4
Rauma 77.1
Rautalampi 23.6
Riihimäki 44.2
Rovaniemi 54
Ruokolahti 44.4
Rusko 60.7
Rääkkylä 52.6
Saarijärvi 19
Salla 68.9
Salo 65
Sastamala 48.4
Sauvo 40
Savonlinna 77.3
Savukoski 60.2
Seinäjoki 7.5
Sievi 10
Siikajoki 100
Siikalatva 69.2
Siilinjärvi 29.9
Simo 50
Sipoo 43
Siuntio 48.8
Sodankylä 28.6
Somero 14.8
Sonkajärvi 81
Sulkava 100
Suonenjoki 46.2
Sysmä 33.3
Säkylä 74.9
Taipalsaari 25
Taivalkoski 72
Taivassalo 55.8
Tammela 100
Tampere 78.3
Tervo 46.2
Tervola 17.6
Tornio 52.4
Turku 53.5
Tuusniemi 29.5
Tyrnävä 86.9
Ulvila 44.4
Urjala 23.7
Uusikaarlepyy 100
Uusikaupunki 65.2
Vaasa 32.5
Valkeakoski 68.6
Vantaa 68.4
Varkaus 88.5
Vehmaa 64.4
Vesanto 64.2
Vesilahti 74.9
Veteli 82.4
Vieremä 28.2
Vihti 22.3
Viitasaari 23.4
Vimpeli 100
Virolahti 26.3
Vöyri 78.7
Ylitornio 0
Ylivieska 28.8
Ylöjärvi 54.7
Äänekoski 74.1
Lähde: THL, Sotkanet
