Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Enimmillään jopa 60 prosenttia kunnan peruskoulun kahdeksas- ja yhdeksäsluokkalaisista jättää syömättä koulun tarjoaman maksuttoman lounaan kerran tai useana päivänä kouluviikon aikana. Tulos selviää terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n uusimmasta kouluterveyskyselystä, johon osallistui yli 70 000 peruskoulun 8.-ja 9.-luokkalaista vuonna 2017.
Kuntakohtaiset vaihtelut ovat kuitenkin suuria. Monessa pienessä maalaispitäjässä lähes kaikki syövät. Kaupungeissa paljon harvemmalle kelpaa kouluruoka.
Oheisesta taulukosta voit katsoa, kuinka suosittua kouluruoka on esimerkiksi kotikunnassasi tai eroaako suosio tyttöjen ja poikien keskuudessa. Samalla näet oman kuntasi sijoittumisen muihin kuntiin nähden.
Juttu jatkuu taulukon jälkeen.
Taulukosta näet, miten suuri osuus kunnan 8.-9. -luokan oppilaista on ilmoittanut THL:n kouluterveyskyselyssä, että jättää yhden tai useamman koululounaan väliin kouluviikon aikana. Voit järjestää tiedot pienimmästä suurimpaan ja päinvastoin näpäyttämällä pikkukolmiota sarakkeen yläreunassa.
Jos taulukko ei näy lataa sivu uudelleen.
Listassa eivät näy kunnat, joista on saatu alle 30 vastausta. Viiva (-) sarakkeen kohdalla = alle 30 vastausta.
Keskimäärin lähes kolmasosa Suomen kahdeksas- ja yhdeksäsluokkalaista peruskoululaisista jättää päivittäisen koululounaan väliin. Mutta jo maakunnittain löytyy selviä eroja. Huonoin tilanne on Uudellamaalla. Siellä 41 prosenttia laistaa koululounaan joko kerran tai useammin koko viikon ajan. Kainuun prosenttiluku on 20, matalin maakunnista.
Kunnittaiset erot ovat maakuntia selvästi suuremmat. Rautalammilla kaikki kasit ja ysit ilmoittivat nauttivansa koululounaan joka päivä, Petäjävedellä, Lemillä, Hirvensalmella ja Jämijärvellä lähes jokainen.
Kouluruokaan on näissä kärkikunnissa panostettu: laskennallinen ateriahinta on selvästi koko maan keskiarvon yläpuolella. Muita kouluruokailun ilonaiheita ovat muun muassa Pyhäntä, Ypäjä ja Kihniö. Niissäkin lähes kaikki käyvät koululounaalla säntillisesti.
Sen sijaan Keravalla 60 prosenttia 8.- ja 9.-luokkalaista ilmoitti, ettei syö koululounasta läheskään joka päivä kouluviikon aikana. Kehumista ei ole Ruovedellä ja Keuruullakaan, vaikka ne käyttävät rahaa kouluruokaan selvästi yli maan keskiarvon. Kerava ja etenkin Vantaa taas hoitavat kouluruokailunsa selvästi alle maan keskiarvosumman ja Hyvinkääkin hiukan alle sen.
Muita kouluruokailun murheenalhoja ovat muun muassa Tuusula, Lohja ja Akaa. Helsingissäkin 42 prosenttia ilmoitti, ettei syö koululounasta läheskään joka päivä viikon aikana.
– Huolestuttavaltahan luvut kuulostavat. Kaikilta osin ei ole onnistuttu meille annetussa tehtävässä, sanoo kouluruokailun asiantuntija, opetusneuvos Marjaana Manninen opetushallituksesta.
–Kouluruoan tehtävä on auttaa oppilasta jaksamaan koulupäivän ajan ja sitä kautta oppimaan paremmin. Jos oppilas ei käy syömässä, niin iltapäivät ovat levottomia, ja hän ei saavuta tavoitteita, joita kouluruokailun yhteydessä on tarkoitus oppia. Lopulta se kantaa oppimistuloksiin ja kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin.
Ilmaisen sijaan maksuruokaa
Veronmaksajien kustantama, oppilaille maksuton kouluruokailu alkoi Suomessa 1948, siis tasan 70 vuotta sitten. Juhlavuodesta huolimatta kouluruoka maistuu monelle huonosti. Syitä piisaa.
– Oppilaat ilmoittavat tärkeimmäksi syyksi sen, etteivät pidä kouluruuasta. Se liittyy juuri makuun eli kouluruoka ei maistu, sanoo erikoistutkija Susanna Raulio Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.
– Muita tärkeitä syitä on, että kaveritkaan eivät mene kouluruokailuun syömään tai sitten vaan yksiselitteisesti, että ei ole nälkä. Nämä ovat ne pääsyyt.
Ryhmäpaine vaikuttaa monen kouluruokailijan lounaspäätökseen. Raulion mukaan kaverien mieltymykset merkitsevät paljon varsinkin yläkoulussa.
– Sinne mennään mihin kaveritkin menevät, vaikka itsellä tekisi mieli mennä kouluruokalaan tai kouluravintolaan. Halu pysyä ryhmässä on tärkeä tekijä, Raulio sanoo.
Jos koulun lähellä on esimerkiksi marketteja tai pikaruokapaikkoja, niin porukan askeleet suuntaavat helposti sinne kouluruokalan sijaan – siitäkin huolimatta, että koululaisia on tavallisesti kielletty poistumasta koulualueelta koulupäivän aikana.
Lounas on oppitunti
Opetushallituskaan ei katso jaloilla äänestämistä hyvällä: koululounas on oppitunti muiden joukossa.
– Kouluruokailu on osa koulun opetus- ja kasvatustehtävää. Se kuuluu koulupäivään ja siellä myöskin opitaan eli itse asiassa vaihtoehto ei ole lähteä pois kouluruokailusta. Mutta syömäänhän ei voi ketään pakottaa, Manninen muistuttaa.
Opetushallitus on tyytymätön nykytilanteeseen. Se onkin asettanut tavoitteeksi saada kaikki koululounaalle vuoteen 2020 mennessä. Yksi keino siihen on ottaa oppilaat mukaan vaikuttamaan kouluruokailuun.
– Tosi hyviä kokemuksia on saatu kouluista, joissa tehdään yhteistyötä oppilaiden kanssa ja oppilaat pääsevät vaikuttamaan ja yhdessä kehittämään ruokailutapahtumaa, kouluruokaa ja ruokalistaa, Raulio sanoo.
Raulion mukaan oppilaiden kuuntelu on tärkeätä. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että tarjottaisiin vain lempiruokia: lihapullia, perunamuusia, pinaattilettuja ja ohrapuuroa. Raulion mukaan oppilaiden osallistaminen on nousussa kouluissa, joskin on edelleen pientä.
– THL:n kyselyn perusteella hyvin harva oppilas kokee tulleensa kuulluksi, vain muutamia prosentteja. Siinä on kyllä petraamisen varaa, Raulio sanoo.
Kuinka sinä kehittäisit kouluruokailua? Kerro mielipiteesi jutun alla avautuvalla keskustelupalstalla.