Muuttoliikettä tutkivan tohtori Timo Aron mielestä kunnat tuijottavat liikaa asukasluvun nettomuutoksiin. Aron mielestä ratkaisevaa on, millaista väkeä kuntiin ja kunnista muuttaa.
Aro nostaa Twitter-kirjoituksessaan esille työllisten määrällisen nettomuuton vuosina 2014–2016. Työllisten määrä lisääntyi eniten – runsaat 8 600 henkilöä – pääkaupunkiseudulla. Suurin menettäjä oli Oulu, jossa työllisten määrä väheni yli tuhannella.
Miksi juuri työllisten nettomuutto on mielestänne tärkein muuttoliikkeen rakennemittari, Timo Aro?
– Se on monin verroin tärkeämpi kuin kokonaisväkimäärän muutos, koska sillä on niin suuri merkitys kuntatalouteen. Työllisten tulot ovat keskimäärin 30 000 euroa vuodessa, työelämän ulkopuolisten 7 200 euroa.
– Työllisten nettomuutolla on monenlaisia myönteisiä kerrannaisvaikutuksia. Muuttovoittoa saavien kuntien kokonaiskilpailuetu kasvaa.
Miksi pääkaupunkiseudun vetovoima on niin kova, että sinne muutetaan myös monista suurista kaupungeista?
– Neljä viidestä muuttajasta on alle 35-vuotiaita. Ensin muutetaan opiskelun ja itsenäistymisen takia, sitten tiettyihin kaupunkeihin jäädään. Merkittävää on, että yhä useampi haluaa jäädä, ei joudu jäämään.
– Vuoden 2008 finanssikriisi oli muuttoliikkeessä vedenjakaja. Kasvavien kaupunkien vetovoima lisääntyi, mutta pääkaupunkiseutu on ylivoimainen työllisten houkuttelijana. Välttämättä ei muuteta faktoihin tukeutuen, eikä edes asumisen kalleus haittaa. Jos joku kaupunki tai kunta yrittää houkutella edullisella asumisella, niin se ei enää pure. Toisaalta pääkaupunkiseudulta löytyy paljon erilaisia asumisen vaihtoehtoja.
Millaisia muita trendejä Suomen muuttoliikkeessä on nähtävissä?
– Teen parhaillaan vertailua kymmenen suurimman kaupungin kesken. Tässä kymmenikössä kaikki muut paitsi Pori ja Lahti ovat vetovoimaisia, mutta kun tarkastellaan, millaisia muuttajia kaupungit saavat, erot ovat suuret. Tässäkin korostuu, että pelkkä muuttovoittoon tuijottaminen ei kerro kaikkea.
Oulu oli vuosina 2014–2016 suurin työllisten nettomenettäjä. Pitääkö Oulussa olla tilanteesta huolissaan?
– Valitettavasti emme tiedä, mikä tilanne on nyt. Ehkä se on jo parempi. Toisaalta Oulun vetovoima muualta Pohjois-Pohjanmaalta muuttavien keskuudessa on heikentynyt. Jos muutetaan, muutetaan usein Oulun sijaan Etelä-Suomeen. Maakunnittain tarkasteltuna työllisten nettomuuton voittajia olivat vain Uusimaa, Pirkanmaa ja Ahvenanmaa.
– Oulun tappiota työllisten muutossa selittää osaltaan se, että kaupungissa on hyvin paljon koulutuspaikkoja. Kaikille valmistuville ei riitä töitä Oulussa, mutta pääkaupunkiseudun suuri työmarkkina vetää.
Ollaanko Oulussa huolissaan Timo Aron esittämästä tilastosta, Business Oulu -liikelaitoksen johtaja Juha Ala-Mursula?
– Asia on tiedostettu. Tuon ajan kehitykselle löytyy kuitenkin selvä syy. Esimerkiksi vuonna 2014 menetimme noin 3 000 työpaikkaa. Nuorille ammattiin valmistuville ei ollut täällä töitä.
– On selvää, että nyt tilanne on paljon parempi. Siitä pitää nostaa hattua yrityksille ja tuolloin työttömiksi joutuneiden aktiivisuudelle. Nyt Ouluun tullaan työn perässä Etelä-Suomestakin. Täällä jää rahaa muuhunkin kun asumiseen.
Mitä Oulussa voidaan tehdä vetovoiman parantamiseksi?
– Paljon on jo tehty, mutta voimme parantaa rakennettua ympäristöä ja liikennettä, lisätä kulttuuri- ja tapahtumatarjontaa sekä oppilaitosten houkuttelevuutta. ICT-alalla meillä on jo työvoimapulaa, mutta kokonaisuutena työttömyyttä pitää saada lasketuksi nykyisestä yli 11 prosentista.