Korona: Ylilääkäri kommentoi muun muassa rokotesuojan kestoa.
Koronan takia oli kuluvan viikon alussa sairaalahoidossa kymmenkunta vantaalaista, muutama heistä tarvitsi tehohoitoa.
– Valtaosa sairaala- tai tehohoitoon joutuneista vantaalaisista on rokottamattomia, Vantaan kaupungin tartuntatautien ylilääkäri Kirsi Valtonen kertoo.
Vantaa on rokotuskattavuudessa jäljessä koko Suomen lukuja. Yli 12-vuotiaista suomalaisista yhden koronarokotuksen on saanut 84,5 prosenttia ja kaksi annosta 74,1 prosenttia.
Valtonen arvioi, mistä Vantaan muuta Suomea alhaisemmat luvut todennäköisesti johtuvat. Rokotuskattavuus on yleisesti sitä korkeampi mitä vanhemmasta ikäluokasta on kyse. Vantaalla väestö on nuorempaa kuin monessa muussa kunnassa.
– Sen lisäksi Vantaalla väestön koulutustaso on matalampi kuin esimerkiksi Espoossa ja Helsingissä. Vantaalla on myös muita kuntia enemmän vieraskielisiä. Rokotuskattavuus on pienempi alueilla, joilla asuu enemmän vieraskielisiä, Valtonen toteaa.
Tiedon jakaminen koetaan tärkeäksi, koska liikkeellä paljon koronarokotusta koskevaa väärää informaatiota, kuten että rokote vaikuttaisi hedelmällisyyteen ja että siitä olisi haittaa raskaana olevalle tai sikiölle.
Tarkkaa käsitystä rokotesuojan kestosta ei toistaiseksi ole.
– Sellaisista haitoista ei ole mitään näyttöä. Päinvastoin, raskaana olevalla on suurempi riski sairastua vakavaan koronavirustautiin, ja koronainfektio raskauden aikana lisää muun muassa ennenaikaisen synnytyksen riskiä.
Yhdeksi mahdolliseksi uhaksi Valtonen nimeää tartuntojen lisääntymisen hoivakodeissa. Tartuntaryppäitä on jo havaittu niin Vantaalla kuin Espoossakin.
Rokotettujen saamia koronatartuntoja kutsutaan ”läpäisyinfektioiksi”. Rokotuksille kuuluu kiitos siitä, että viimeaikaisissa hoivakotiepidemioissa kuolemantapaukset ovat olleet harvinaisia verrattuna rokotuksia edeltävään aikaan.
– Rokotetuista koronatartunnan saaneista vantaalaisvanhuksista valtaosa on sairastanut oireettoman tai vähäoireisen taudin, Valtonen kertoo.
Vanhusväestö on saanut kaksi rokotusta ensimmäisten joukossa. Vantaalaisissa hoivakodeissa todetuissa koronaviruksen läpäisyinfektioissa on Valtosen mukaan jossain määrin kyse siitä, että rokotteen antama suoja alkaa vanhusväestössä heiketä.
– Koronarokotteen teho heikkenee ajan myötä, eikä tarkkaa käsitystä suojan kestosta toistaiseksi ole. Suojan vaikeaa tautia vastaan voidaan kuitenkin arvioida kestävän vähintään vuoden ajan.
Rokotesuojan kestoon vaikuttaa iän ja yksilön oman immuniteetin lisäksi myös muun muassa se, miten lyhyellä aikavälillä kaksi rokotetta on otettu.
– Rokotevaste on parempi ja mahdollisesti sen seurauksena myös suojan kesto pidempi, jos ensimmäisen ja toisen annoksen välillä on ollut vähintään kuuden viikon väli, kuin silloin, jos rokotteet on annettu lyhyemmällä aikavälillä, Valtonen lausuu.