RAUTJÄRVI Lahnasenkosken yli sata vuotta sähköä tuottaneet turbiinit ovat sulkeutuneet lopullisesti Hiitolanjoella. Turbiinien hiljentyminen on merkittävää, sillä koski kunnostetaan äärimmäisen uhanalaisen Laatokan järvilohen nousua varten.
– Kun kuulee vapaan kosken kuohunnan, niin on se aina vaikuttavaa, kun tietää sen merkityksen luonnolle, toteaa Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiön toimitusjohtaja Hanna Ollikainen.
Lahnasenkoski on kolmesta kunnostettavasta koskesta toinen. Jo vuonna 2021 vapautettiin lähempänä Venäjää oleva Kangaskoski. Ja viimeisenä on Ritakosken vuoro.
– Tämä on niin uskomattoman upea hanke, että on melkein vaikea löytää sanoja, kuinka hienosta päänavauksesta nyt on kyse, sanoi syksyllä 2021 Kangaskoskea katsomassa ollut näyttelijä Jasper Pääkkönen.
Pääkkönen tunnetaan aktiivisuudestaan koskien vapauttamisen puolestapuhujana.
Luonnontilaan saaminen vaatii tuhansia kuormia kiveä
Kiveä on tarvittu esimerkiksi Lahnasenkosken voimalan purkutöiden työpadolle. Työpadolla vesi ohjataan pois purkutöistä, jotta varsinainen pato saadaan purettua kuivana. Tähän mennessä mursketta on kuljetettu 700 kuorma-auton kuormallista.
– Vielä ajetaan moninkertainen määrä itse koskeen. Koski muotoillaan ja padon aiheuttama kynnys tasoitetaan, että nousukulmasta tulee sopiva kaloille, selittää Ollikainen.
Koskeen tuodaan myös kutusoraa ja maisemointikiviä, jotka saavat kosken muistuttamaan luonnontilaista koskea.
Voimalat ehtivät toimia Hiitolanjoen koskissa yli sata vuotta. Purkutöissä menee muutama vuosi. Tavoitteena on, että joki on vapaana vuoteen 2024 mennessä. Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö on hankkinut kolmen kosken voimalat omistukseensa viime vuosien aikana.
– Tästä tulee huikea luontonähtävyys kenelle tahansa, että voi nähdä näin pitkän koskijakson avoimena.
Lohien nouseminen kutemaan on ajan kysymys
Tulevina vuosina alueella voi myös kalastaa, mutta sen suhteen aikataulu on auki. Kalastusmahdollisuus on yksi parhaista keinoista virkistää alueen matkailua. Sitä ennen on varmistettava kaloille hyvät lisääntymisolot.
Hiitolanjoen padot ovat estäneet äärimmäisen uhanalaisen Laatokan järvilohen nousun Venäjältä luontaisille lisääntymisalueilleen. Laatokalta lohi nousi vuosituhansien ajan kutemaan Hiitolanjokea pitkin, kunnes voimalaitokset estivät nousun.
Tavoitteena on, että lohi alkaisi jälleen nousta joen yläpuolisiin Silamukseen ja Torsajärveen. Siitä ei kala-asiantuntijoiden mukaan ole epäilystäkään, etteikö näin kävisi.
Hiitolanjoki on pituudeltaan noin 45 kilometriä. Suomen puolella siitä on kahdeksan kilometriä. Joki laskee Venäjän puolella Laatokkaan. Venäjän puolella voimalaitoksia ei ole.
Mitä ajatuksia juttu herätti? Keskustelu on auki tiistaihin 2.8. kello 23:een.
Lue lisää: