Näin Hyrkkö, Myllyniemi ja Häyrinen-Immonen vastasivat
Länsiväylä kysyi kolmen kunnan soteasioista vastaavien lautakuntien puheenjohtajilta näkemyksiä soteuudistuksesta. Alla ovat esitetyt kysymykset ja päättäjien vastaukset.
1. Miten hyvässä tai huonossa jamassa uuden hyvinvointialueen valmistelu mielestäsi on? Saadaanko iso organisaatiomuutos vietyä onnistuneesti lävitse määräaikaan mennessä?
2. Onko joitakin tiettyjä asiakysymyksiä, joista kannat erityistä huolta muutosprosessin onnistumisessa?
3. Tuoreet arviot kertovat, että L-U:n hyvinvointialueen aluevaltuustoon on nousemassa vain kourallinen edustajia alueen reunimmaisista kunnista ja peräti neljä kuntaa uhkaa jäädä ilman omaa edustajaa. Miten kommentoit arviota? Pitääkö pikkukuntien asukkaiden olla siitä huolissaan?
4. Uskotko, että laadukkaat ja tasa-arvoiset palvelut voidaan taata asukkaille asuinpaikasta riippumatta, vai uhkaako palveluverkon karsiminen? Ja tarkemmin: Kuinka pitkän matkan päässä lähin terveysasema pitäisi mielestäsi vähintään olla?
SAARA HYRKKÖ (VIHR.), ESPOO:
1. Valmistelu on lähtenyt vauhdilla käyntiin, mutta aikataulu on kiistatta erittäin tiukka. Seuraamme valmistelua tiiviisti hyvinvoinnin ja terveyden lautakunnassa sekä väliaikaisen valmistelutoimielimen seurantaryhmässä. Jälkimmäinen on vasta äsken nimitetty eikä ole vielä ehtinyt kokoontua.
2. Kaikkein tärkeintä on varmistaa, että yhdenkään ihmisen hoitopolku ei katkea ja että kukaan ei joudu väliinputoajaksi muutoksen tuoksinassa. Muutosprosessissa on ratkaistavana lukemattomia isoja kysymyksiä aina tietojärjestelmistä talouteen ja henkilöstöstä hallintorakenteisiin. Samaan aikaan on huolehdittava esimerkiksi koronan jälkihoidosta ja hoitovelan purkamisesta. Kaiken tämän yhteensovittamisessa on iso työ. Lisäksi pidän tärkeänä, että isojen muutosten keskellä muistetaan järjestöjen korvaamaton työ ja huolehditaan sen jatkuvuudesta myös hyvinvointialueella.
3. Vaalitulos selviää vasta vaalipäivänä. Toivon, että jokainen aluevaltuustoon valittu sitoutuu tekemään töitä koko hyvinvointialueen ja kaikkien sen asukkaiden terveyden, hyvinvoinnin, tasa-arvon ja turvallisuuden puolesta. On tärkeää, että hyvinvointialueelle luodaan sellaisia käytäntöjä ja rakenteita, jotka vahvistavat ihmisten osallisuutta ja vaikutusmahdollisuuksia asuinpaikasta riippumatta.
4. Hyvinvointialueen tehtävänä on varmistaa, että jokaiselle asukkaalle tarjotaan laadukkaita ja tasa-arvoisia palveluita. Tässä vaiheessa ei ole mahdollista ottaa kantaa tulevaan palveluverkkoon. Joka tapauksessa toivon, että hyvinvointialueella kehitetään kasvokkaisten kohtaamisten rinnalle myös uusia palvelumuotoja, kuten esimerkiksi sähköisiä ja liikkuvia palveluita.
MARKUS MYLLYNIEMI (VIHR.), KIRKKONUMMI:
1 Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen valmistelulle annettu aikataulu on äärimmäisen tiukka, ja olen huolissani siitä, saadaanko organisaatiomuutos vietyä loppuun asti onnistuneesti määräaikaan mennessä. Viranhaltijavalmistelulle ennen aluevaltuuston järjestäytymistä on varattu alle vuosi, ja sen jälkeen toimintojen järjestelyille luottamushenkilöohjauksen kautta on aikaa vuoden 2022 loppuun asti. Tämä aikataulu tuntuu äärimmäisen kunnianhimoiselta ottaen huomioon, että Keski-Uudenmaan kuntien Keusoten valmisteluun käytettiin yli neljä vuotta, ja tätäkään aikaa ei pidetty riittävänä.
2 Espoon dominoiva asema uudella hyvinvointialueella on selkeä ongelma. Johtuen hyvinvointialueen epätasaisista voimasuhteista on epäselvää, miten hyvin muut Länsi-Uudenmaan kunnat saavat äänensä kuuluviin uudistuksen valmisteluvaiheessa ja tulevassa aluevaltuustossa. Toinen merkittävä kysymysmerkki on uuden hyvinvointialueen ICT-ratkaisu. Monet Länsi-Uudenmaan kunnat ovat käyttäneet kymmeniä miljoonia ottaakseen käyttöön Apotti-potilastietojärjestelmän, mutta se ei kuitenkaan ole käytössä valtaosassa uuden hyvinvointialueen kuntia. Jos Apottia ei oteta uudella hyvinvointialueella käyttöön, tarkoittaako tämä sitä, että siihen sijoittaneiden kuntien rahat menevät Kankkulan kaivoon.
3 Tuoreet arviot kertovat, että L-U:n hyvinvointialueen aluevaltuustoon on nousemassa vain kourallinen edustajia alueen reunimmaisista kunnista ja peräti neljä kuntaa uhkaa jäädä ilman omaa edustajaa.
– Ylen tekemä arvio on äärimmäisen huolestuttava. Jos Espoolla on uudessa aluevaltuustossa yli 80 % sen paikoista, on todellakin kyseenalaista, miten muiden hyvinvointialueella asuvien asiaa hoidetaan. Jokaisella kunnalla pitäisi olla vähintään yksi kiintiöpaikka uudessa aluevaltuustossa, jotta heidän tarpeensa tulisivat siellä suoraan kuuluviin kyseisen kunnan edustajan kautta.
4 Uskotko, että laadukkaat ja tasa-arvoiset palvelut voidaan taata asukkaille asuinpaikasta riippumatta, vai uhkaako palveluverkon karsiminen? Ja tarkemmin: Kuinka pitkän matkan päässä lähin terveysasema pitäisi mielestäsi vähintään olla?
Pelkään pahoin, että uudella hyvinvointialueella on kovat paineet leikata palveluverkosta. Koko hyvinvointialueiden rahoitusmalli, jossa elinvoimaisimmat alueet rahoittavat muita maakuntia, on väärä, ja johtaa väkisinkin siihen, että palvelumme ulosmitataan Länsi-Uudeltamaalta Pohjois-Karjalaan. Jokaisella länsiuusimaalaisella pitää olla oikeus saada palvelua kohtuullisen matkan päästä molemmilla kotimaisilla kielillä, ja tästä tulee pitää kiinni.
RITVA HÄYRINEN-IMMONEN (KOK.), KAUNIAINEN:
1. Sote-uudistus meni läpi eduskunnassa noin 3,5 kk sitten, vaikkakin uudistusta on valmisteltu arjen lomassa terveyskeskuksissa ja alueilla jo pitkään. Määräaika on lyhyt, mutta pohjana on korkeasti koulutettu ja valistunut henkilöstö. Todennäköisesti hankaluuksia on, mutta vaikea on ennakoida tarkalleen niiden luonnetta.
2. Kauniaisten tilanne on huolestuttava. Maakuntauudistus vie kassasta yli puolet verotuloista, ja pieni kuntamme tulee olemaan maksajan roolissa. Miten enää jatkossa pystymme huolehtimaan muista kunnan palveluista esimerkiksi kouluista. Kuinka Kauniaisten erityistarpeet tulevat huomioiduksi, muun muassa palvelut ruotsin kielellä. Lisäksi noin 2 500 ulkokuntalaista on valinnut Kauniaisen hoitopaikakseen. Tällä hetkellä meidän palvelut toimivat hyvin ja pystymme pärjäämään kustannusten kanssa. Jatkossa tilanne on toinen.
3. Pitää olla huolissaan. Pitäisi olla itsestään selvää, että jokainen kunta saa edustajansa hyvinvointialueen hallintoon. Ei voida lähteä siitä, että kunnan kassa tyhjennetään, mutta mitään edunvalvontaa ei ole. Onko tuollainen toiminta edes kuntalain mukaista?
4. Mielestäni uhkana on selkeästi palveluverkoston karsiminen. Lähimmälle terveysasemalle, saattaa matka pidentyä. Lisäksi käyttöön on tulossa etenkin vanhusväestölle vaikeahkot virtuaaliset terveyskeskukset ja yhteydenotoista osa on diginä.
Meillä ei ole käytössä perhelääkärisysteemiä, joten potilaalla ei ole tuttua lääkäriä, tuttuus helpottaisi selvästi virtuaalisten tekniikoiden käyttöä. Pienissä kunnissa on mahdollista tuntea hyvin osa hoidossa käyvistä potilaista.
Hyvinvointialueilla lääkäri ja hoitaja työvoimaa voidaan siirrellä alueen sisällä kulloisen tarpeen mukaisesti. Jos jossain on ruuhkaisempaa, sinne siirretään lääkäreitä muilta alueilta. Samoin on päivystysten laita.
Nämä tekijät voivat yhdessä johtaa siihen, että mammuttialueella potilas on kauempana hoitohenkilökunnasta kuin koskaan aikaisemmin. Ihminen on mutkikas kokonaisuus, ja jää nähtäväksi kuinka tasa-arvo hoidon suhteen toteutuu.
